Kuva: Kuva: JAANA SELANDERSivistyslautakunta esittää, että Kiuruveden museo pannaan kiinni ensi vuoden alusta alkaen. Ensi vuodelle on museon osalle varattu enää 3 500 euron määräraha, jolla mietitään esineille uudet sijoituspaikat. Kaupungin talous voi olla tiukilla, mutta tämä on kyllä kaikkien aikojen pöyristyttävin päätösesitys. Arvostettu, Suomen itsenäisyyden eteen taistellut kenraali Adolf Ernhrooth on sanonut: ”Kansa, joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuuttaan”. Museo ja sen kertoma historiamme on se pohja, mistä olemme ponnistaneet tähän päivään. Museossa näemme oman identiteettimme rakentumisen, sen kaiken mitä me olemme ja miten olemme rakentuneet tähän missä ja mitä nyt olemme. Museossa on ollut pysyvästi näytteillä esineistöä savolaisen talonpojan arkipäivästä maanviljelystöistä kalastukseen, herännäisyyden historiasta kansakoulun historiaan.
Kiuruveden museossa on ollut joka kesä myös vaihtuva näyttely. Yksi suosituimmista oli vuonna 2022 järjestetty Muistoja kotirintamalta -näyttely. Museon esittelijä Jenna Ruotsalainen oli näyttelystä niin innoissaan, että hän teki yhdestä, esillä olevasta lottapuvusta viisisivuisen sotahistoriallisen tutkielman. Kun Ruotsalainen tutki näyttelyä varten lottia, nousi esiin, että ensimmäisen kerran lotista oli näyttely vasta vuonna 1988, se oli suojeluskunta- ja lottaperinnenäyttely. Näyttelyä kauhisteltiin, että miten sellainen näyttely uskallettiin pystyttää, kun oli vielä Neuvostoliitto. Vuonna 1991 Neuvostoliitto romahti. Sota-ajasta kertova näyttely on yksi tärkeä osa historiaamme. Nuoremmille polville nuo ajat ovat uutta. On hyvä muistaa, mitä kauheuksia historiassamme on tapahtunut varsinkin tänä aikana, kun Venäjä käy sotaa Euroopassa. Itsenäisen Suomen ymmärtäminen ja arvostaminen edellyttävät sotiemme tuntemista. Sitä tuokin näyttely toi esiin. Museossa on järjestetty myös tapahtumia, on tehty vastoja, kehrätty, syöty lettuja. Ala- ja yläkerran näyttelyn esineitä on valokuvattu ja digitoitu. Museon esineistä on laadittu myös uudet tekstit, joiden yhteydessä on QR-koodi, koodilla pääsee lukemaan lisää tietoa esineistä. Museossa on ollut vuosittain noin 500–600 kävijää parin kuukauden aikana.
Yhä globalisoituvammassa maailmassa kotiseutu ja paikallinen kulttuuri tulevat tärkeämmäksi kiinnekohdaksi. Kotiseutu tarkoittaa juuria ja identiteetin perustaa. Ihminen tarvitsee juuria hahmottaakseen maailmaa. Kotiseudulta omaksutut arvot ja elämänasenteet ovat tärkeitä myöhemmässä elämässä. Kotiseutu luo juuret ja turvallisuuden tunnetta muuttuvassa maailmassa. Museo on tässä suhteessa erittäin tärkeässä roolissa.
Älkää ihmeessä laittako historian ovia kiinni. Ja mikä uskomattominsta – Kiuruveden kunnan 150-juhlavuonna. On aikoihin eletty!
