Sirkka ja Jarmo Pikkalan sekä Matti Tikkasen koostama Kiuruveden järvikirja on ilmestynyt. Kirja kertoo vesien synnystä, nimistä ja asukkaiden elämästä järvien rannoilla.
Kiuruveden järvikirja on paikallishstoriallinen tietokirja, joka luotaa Kiuruveden alueen vesiä ja vesistöjä vuosituhansien takaa nykypäivään. Se kertoo vesien synnystä ja muuttumisesta, vesistönnimistä ja niiden taustoista sekä vesien merkityskestä kulkureitteinä ja elinolojen muovaajana. Sijansa saa myös ihmisen toiminta vesitöjen hyödyntäjänä.
Miksi se tehtiin, Sirkka Paikkala?
– Kirjan alkuidea palautuu 1970-luvulle, jolloin tein suomen kielen maisterintyöni Kiuruveden Rytkyn paikannimistä. Vanhoja karttoja ja asiakirjoja tutkiessani jäi kaihertamaan, että jospa joskus saisi selvitettyä vaikkapa koko Kiuruveden vesistönimet. Ne kun ovat sitä vanhinta ainesta ja kytkeytyvät alueen varhaiseen historiaan ja muinaiseen kulkemiseen.
– Asia ajankohtaistui, kun siirryin eläkkeelle 2019. Korona-aika mahdollisti aiheeseen syventymisen. Alkoi näyttää siltä, että aiheesta voisi saada jonkinlaisen julkaisun palautteeksi syntymäseudulle. Kotikeskusteluissa oli aiemmin pohdittu, mitä muuta aiheistoa Kiuruveden vesien ympärillä olisi syytä käsitellä.
Mitä kirja pitää sisällään?
– Kirjassa on noin 450 sivua, yli 300 karttaa ja kuvaa. Kirjan pääotsikoita mukaillen kirja kertoo Kiuruveden vesien synnystä ja muotoutumisesta, vesien hyödyntämisestä (arkielämässä, myllyissä, uitoissa), muokkaamisesta (järvien laskut, jokien ja purojen perkaamiset, ojitukset, soiden kuivatukset) ja nykytilasta (vesi- ja viemäriverkostot, järvien rehevöityminen ja niiden kunnostaminen). Historian kuvauksessa nojaudutaan paljolti paikannimiin ja niiden kantamaan muistitietoon, sillä keskeisenä sisältönä on Kiuruveden kaikkien järvien ja lampien nimien selvittäminen.
– Kirja täydentää Kiuruveden yleistä historiaa kertomalla mm. tervan- ja hiilenpoltosta, Kiurujärven ja Pohjanlahden välisestä kanavasuunnitelmasta sekä Kiuruveden erä- ja uudisasutuskauden luonteesta.
Ketkä kirjaa ovat tehneet?
– Kesällä 2022 mukaan tuli maantieteen emeritusprofessori Matti Tikkanen. Hän on kotoisin Heinäkylästä ja asumme Vuosaaressa saman kadun varrella. Hän kirjoittaa teoksessa muun muassa Kiuruveden vesien synnystä. Sukuhistorioitsija Jarmo Paikkala, joka asuu kanssani saman katon alla, otti selvittääkseen sitä, miten ihminen on näitä vesiä hyödyntänyt ja muokannut. Oivallisen ja aineiston laajuuden ja tiukan aikataulun takia haasteellisen taiton on toteuttanut Karttulasta lähtöisin oleva Antti Heikkinen.
Kuka kirjan kustantaa?
– Kun Kiuruveden kunta oli täyttämässä 150 vuotta 2023, tuli Kiuruvesi-seuralle ajankohtaiseksi miettiä sopivaa lahjaa kaupungille. Keskustelussa Kiuruvesi-seuran puheenjohtajan Uolevi Kärkkäisen kanssa nousi sellaiseksi Kiuruveden järviä käsittelevä kirja. Seura ottikin hoitaakseen varainhankinnan painatusta ja taittoa varten. Uolevi tuli mukaan kirjatyöryhmään kirjoittajien lisäksi suunnittelemaan kirjan toteuttamista.
Kenelle kirja sopii?
– Kirja on paikallishistoriallinen tietokirja, joka kertoo Kiuruveden joka kolkasta. Kaikki järvet, lammet, jopa lähteetkin saavat siellä selvityksensä. Kirjaa ei ole tarkoitettukaan kerralla hotkaistavaksi, vaan teokseksi, jonka pariin voivat niin kulttuurinnälkäiset kuin luonnonoloista ja vesien käytöstä kiinnostuneet palata aina uudestaan tarkistamaan jotakin asiaa tai hakemaan siihen perspektiiviä tai muuta ymmärrystä. Siinä mielessä kirja on joka kodin kestokirja.
– Kirjalla voi olla annettavaa myös kotiseudullisena oppikirjana eri aineissa äidinkielestä maantiedon ja biologian tunneille.
– Ja tietenkin kirja on kestävä muisto lahjaksi merkkipäiviään viettäville, viemisiksi sukulaisille ja kiuruvetisjuurisille lähellä ja kaukana ja oiva Kiuruveteen tutustuttamislahja vaikkapa liikekumppaneille.
Saitteko aiheesta helposti tietoa ja kuvia?
– Arkistot ovat Suomessa ilmaiseksi jokaisen ulottuvilla, ja paljon on tutkimustietoa ja muuta aineistoa saatavana verkossa digitaalisesti. Nämä yhdistettynä tekijöiden ammattitaitoon ovat tietenkin perusedellytys.
– Saimme eri aiheista myös paikallistietoa tapahtumista ja oloista, joista ei juuri arkistoitua dokumentaatiota ole. Perinnetietoa saimme osaksi paikallisilta, joilta tätä tietoa on varhemmin kerätty myös Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistoon.
– Vanhoista kuvista saamme kiittää sekä yksityishenkilöitä että etenkin Kiuruveden Kotiseutuyhdistystä. Tuoreimmat kuvat ovat elokuulta, jolloin Matti Kastarinen lenteli ilmojen halki ympäri Kiuruvettä varta vasten tätä kirjaa varten kuvaamassa.
– Olemme pyrkineet siihen, että sekä mukaan ottamamme tarinat että pitkälti myös kuvat olisivat mahdollisimman pitkälle aiemmin julkaisemattomia ja ennen näkemättömiä. Tältäkin osin kirjassa on paljon uutta.
Kirjan julkistamistilaisuus on Kiurusalissa 27.11. kello 14.
