Viime vuonna tähän aikaan lunta ei ollut Kiuruvedellä juuri nimeksikään, mutta nyt tilanne on toinen. Muun muassa hiihtämään on päästy jo lokakuun lopulta lähtien, mikä on moniin viime vuosiin verrattuna harvinaisen aikaisin.
– Marraskuun alussa meinasi olla hieman hankaluuksia lämpötilan lauhtumisen ja vesikelin takia, mutta olemme kuitenkin saaneet huollettua latupohjia siten, että ne ovat pysyneet koko ajan hiihdettävässä kunnossa lokakuun lopun lumimyräkästä alkaen, sanoo Kiuruveden kaupungin liikuntasihteeri Lassi Myllylä.
Kiuruvedellä ollaan tunnetusti täysin luonnonlumen varassa eikä sitä vielä kuitenkaan ole esimerkiksi viime kevättalven malliin. Niinpä tiettyä varovaisuutta on hyvä noudattaa.
– Niin sanotuilla kivikelin suksilla pystyy tällä hetkellä hiihtämään Hovin lenkkiä ja Kuukkelin suuntaan. Hiihtäessä kannattaa huomioida, että kiviä ja hiekkaa voi vielä nousta lumen sekaan.
Myllylä lisää, että takalenkki on toistaiseksi pois hiihtokäytöstä, sillä siellä oli äskettäin metsän hakkuutyömaa.
Ladut ovat kolmen toimijan (Kiuruveden Urheilijoiden talkoolaisten, Kiuruveden Moottorikelkkailijoiden ja kaupungin liikuntatoimen henkilöstön) yhteistyön aikaansaannosta. Hiihtäjien kannalta ilouutinen on sekin, että talvinen sää näyttäisi jatkuvan.
– En muista, että milloin viimeksi olisi ollut näin talvinen marraskuu Kiuruvedellä. On lunta, mutta myös hyvin pakkasta. Olemme esimerkiksi pystyneet viime aikoina jo jäädyttämään Kuorevirran ulkokaukaloakin luistelijoille, Myllylä kertoo.
Kisoja ja hiihtokoulua
Kiuruveden Urheilijoiden kilpahiihtäjät kävivät toissa viikonloppuna kauden ensimmäisissä lumikisoissaan Vuokatissa ja samalla pidettiin talven ensimmäinen lumileiri. Mukana oli vajaan kymmenen hiihtäjän joukkue.
– Kilpahiihtokauteen on tosin valmistauduttu jo syyskuun alusta alkaen. Kahdeksan viikkoa pidettiin sauvarinnetreenejä ja syyslomaan saakka oli myös rullahiihtoharjoituksia. Lokakuun lopulta lähtien on sitten päästy Kiuruvedelläkin jo harjoittelemaan lumella, kertoo Kiuruveden Urheilijoiden hiihtojaoston puheenjohtaja Mikko Kouvalainen.
Hän uumoilee, että Kiuruveden Urheilijoilla tulee olemaan reilut 20 kilpailulisenssin lunastanutta hiihtäjää tämän talven mittaan. Näistä valtaosa on juniori-ikäisiä, kun taas aikuisia ja veteraaneja on vähemmän.
– Nyt marraskuussa ei vielä juuri kilpailuja ole, mutta joulukuulta alkaen niitä on kiihtyvällä tahdilla. Etenkin helmi-maaliskuussa on melkoinen rypäs. Ohjelmassa ovat muun muassa koululaisten maakuntaviesti Vieremällä, Pohjois-Savon maakuntaviesti täällä Kiuruvedellä ja lisäksi Koululiikuntaliiton mestaruushiihdot Rovaniemellä, Kouvalainen luettelee.
– Eikä pidä unohtaa Hopeasomman loppukilpailua, joka pidetään Vöyrillä. Lisäksi on nuorten SM-hiihtoja Lieksassa ja Espoossa, ja veteraaneilla MM-hiihdot Vuokatissa. Näihin kaikkiin edellä mainittuihin kisoihin on meiltä hiihtäjiä lähdössä.
– Toivotaan, että porukka pysyy terveenä ja hyvässä kunnossa, sillä helmi-maaliskuussa on terveillekin jo melkoinen urakka luvassa, Kouvalainen sanoo.
Ainakin hänen poikansa Niilo vaikuttaisi olevan kauden alla hyvässä vireessä. Niilo Kouvalainen voitti äskettäin Kiuruveden Urheilijoille seurahistorian ensimmäisen SM-mitalin suunnistuksesta.
– Moni muukin meidän hiihtäjä on kesällä ollut yleisurheilun ja suunnistuksen parissa, ja nämä ovatkin hyvin hiihtoa tukevia lajeja, Mikko Kouvalainen kertoo.
Hän uskoo, että jos vain hiihtäjät saadaan hyvässä kunnossa kisoihin, voidaan odottaa hyviä saavutuksia talven mittaan.
– Kyllä näen, että meillä on Hopeasommassa sekä KLL- ja SM-kisoissa mahdollisuudet mitaleihin niin viesteissä kuin henkilökohtaisillakin matkoilla.
– Lisäksi Vuokatissa pidettävissä veteraanien MM-hiihdoissa luulisi ainakin Aito Pennasen olevan vahvoilla. Hän asuu Kajaanissa, joten Aitohan tuntee Vuokatin ladut kuin omat taskunsa. Vaikka toki menestys on usein monista pienistä asioista kiinni, kun mennään huipputasolle.
Junioreille yksi tähtäin tänäkin talvena on Iivo-cup, jota hiihdetään Pohjois-Savon alueella.
– Siinäkin on viime vuosina hyvin pärjäilty. Jospa saisimme jälleen paljon osallistujia mukaan, vaikka alustavan kalenterin mukaan nyt on jonkin verran lähialueella myös muita kisoja samoihin aikoihin. Välillä päällekkäisyydet voivat siis verottaa väkeä.
Yksi tavoite on vielä nostaa Kiuruveden Urheilijoiden sijoitusta Suomen Hiihtoliiton vuosittaisessa seuraluokittelussa. Viime keväänä julkaistulla listalla Kiuruveden Urheilijat oli sijalla 68. Yhteensä luokittelussa oli mukana 295 seuraa ympäri Suomea ja siinä arvioitiin seurojen nuorisotoimintaa, huippu-urheilua sekä harrasteliikuntaa.
Kiuruvedellä ei tällä kertaa järjestetä viime talvilta tuttua Iivo-cupin suksicrossikisaa, mutta toisaalta Kiuruvesi pääsee taas vaihteeksi isännöimään Pohjois-Savon maakuntaviestiä, joka on viimeksi pidetty paikkakunnalla vuonna 2016.
– Kilpailupaikka on sama kuin viimeksi, eli Kuorevirran alue. Iivo-cupin osakilpailun päätimme jättää pois, koska maakuntaviestissä on sen verran paljon järjesteltävää kesken kiivaimman kisakauden. Meidän asemasta suksicrossikisan järjestää tänä talvena Lapinlahti, Mikko Kouvalainen sanoo.
Muita Kiuruvedellä järjestettäviä kisoja ovat perinteiset matalan kynnyksen Kylä-cup -osakilpailut. Niitä hiihdetään ainakin helmikuussa.
Hiihtokoulut alkavat loppiaisen jälkeen. Viime talvena hiihtokoululaisia oli yhteensä 55.
– Se oli hyvä määrä, ja myös ohjaajia meillä on ollut varsin kiitettävästi viime talvina. Tiedotamme tulevista hiihtokouluista vielä lähempänä tammikuuta.
Ei vielä fluorikieltoa
Hiihdossa on puhuttanut viime aikoina kovasti fluorivoiteiden kieltäminen. Tämä kielto on tosin toistaiseksi voimassa ainoastaan maailmancupin ja Skandinavia Cupin kisoissa, joissa Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjiä ei ole mukana.
– Se tuo melkoisen helpotuksen meidän pienen seuran huoltojoukoille, kun ei tarvitse ruveta ainakaan vielä uutta opettelemaan. Siinä kun on todella paljon kommervenkkejä mukana verrattuna vanhaan systeemiin.
Fluorikieltoa on väläytelty muillekin kilpahiihtotasoille jo ensi talveksi. Mikko Kouvalainen ei tästä suunnitelmasta innostu.
– Itse olen sitä mieltä, että fluorikieltoon pitäisi olla jonkinlainen siirtymäaika, jolloin uutta kohti mentäisiin vähitellen. Niin sanottu kertarysäys ei ole mielestäni järkevää, Kouvalainen tuumaa.
Suomen Hiihtoliitolla on vasta yksi laite, jolla fluorikieltoa voi valvoa. Se maksaa peräti 30 000 euroa. Muutoinkin hiihtoväki pelkää kustannusten nousua fluorikiellon myötä.
– Se sitten puolestaan voi viedä ihmisten hiihtoinnostusta. Mutta katsotaan, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
