Kuva: Kuva: ADOBEVuosi alkaa olla lopuillaan, mutta Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelurakenne suunnitelmat ovat vastatuulessa. Töitä hallintokunnat, lautakunnat, valtuusto ja viranhaltijat ovat tehneet ennen ja jälkeen hyvinvointialueelle siirtymisen. Vaihto sotekuntayhtymästä hyvinvointialueelle toteutui suunnitelmien mukaan. Hallinnolliset rakenteet oli suunniteltu etukäteen. Kaiken piti soljua asiakkaan kannalta huomaamattomasti ja jouhevasti.
Mutta unohtuiko jokin suunnittelematta, koska kuntalaisten hyvinvoinnille tarpeelliset palvelut eivät toimi lähipalveluperiaatteen mukaisesti? Olen huolestuneena seurannut, miten palvelut ovat etääntyneet käyttäjistään vajaan vuoden aikana.
Miten asuinympäristö, ikääntyneet, vajaatoimintakykyiset ja lapsiperheet on otettu huomioon hyvinvointialueen palvelustrategiassa ja rakennesuunnitelmissa?
Vanhusneuvoston jäsenenä erityinen huolenaiheeni ovat ikääntyneiden lähipalvelujen laatu ja saatavuus vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla.
Ovatko vanhukset jääneet huomiotta hyvinvointialueen suunnitelmissa. Uusia palveluja suunnitellaan ja otetaan käyttöön entisten ja vielä toimivien palvelujen tilalle. Palvelurakenne uudistuksia toki tarvitaan, mutta niiden pitää olla valmiita ja toimivia ennen kuin entiset otetaan pois käytöstä. Uusista palveluista ja toimintamalleista tulee myös käyttäjille riittävästi tiedottaa. Riittämätön tiedonsaanti uusista toiminnoista lisää turvattomuutta ja tulee tunne, että roikkuu tyhjän päällä, jonkinlaisessa välitilassa, eikä tiedä mihin putoaa ja onko pudotus turvallinen. Ottaako vastaan ihminen vai tekoälyllä ohjelmoitu laite.
Toimintakykyinen ikäihminen on voimavara. Meitä on määrällisesti paljon, joten meidät kannattaa pitää toimintakykyisinä. Hyvää joulua ja toiminnallista vuotta 2024 .
Kirjoittaja on vanhusneuvoston jäsen
