Postia Jaana Selander

150-vuotias kunta ja tuomioistuinlaitos (3)

Jarkko Nurmi

Pielaveden tuomiokunnan olemassaooloa koskeva uusi taistelu alkoi 1990-luvun alussa. Valtakunnassa oli vireillä jo edellä mainitsemani käräjäuudistuksen nimeä käyttänyt lainsäädäntöhanke. Tarkoituksena oli mm. vähentää alioikeuksien määrää.

Kiuruvedeltä ja Pielavedeltä oli tarkoitus lopettaa kihlakunnanoikeuksien istuntopaikat sekä lakkauttaa Kiuruvedellä sijainnut tuomiokunnan kanslia. Tätä suunnitelmaa vastustivat alueen kunnat ja tuomiokunnan koko henkilökunta. Myös silloinen Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Kalle Röntynen toimi Helsingissä tuomiokunnan säilyttämisen puolesta. Kalle soitti minulle asian ollessa ratkaisuvaiheessa kesken eduskunnan istunnon. Hän oli selvästi tohkeissaan kertoessaan tavanneensa eduskunnassa silloisen oikeusministeri Hannele Pokan.

Pokka oli kertonut Pielaveden tuomiokunnan kuuluvan uusien käräjäoikeuksien joukkoon. Totesin keskustelun yhteydessä saaneeni oikeusministeriöstä toisenlaista tietoa ja siksi en voinut täysin luottaa oman kansanedustajamme ilmoitukseen. Kun asia sitten oli ratkaistu Pielaveden tuomiokunnan kannalta kielteisellä tavalla, tapasin Kalle Röntysen, joka totesi jouhevaan tapaansa: ”Pokka petti.” Oli nimittäin käynyt niin, että ministeri Pokka oli Pielaveden tuomiokunnasta puhuessaan sotkenut Pielaveden ja Pielisjärven tuomiokunnat keskenään. Pielisjärven tuomiokunta nimittäin jatkoi Nurmeksen käräjäoikeutena. Pielaveden ja Iisalmen tuomiokunnista sen sijaan muodostettiin Iisalmen käräjäoikeus. Iisalmen raastuvanoikeus oli jo 1.11.1990 liitetty Iisalmen tuomiokuntaan.

Laaja uudistus 1993

Suomessa toteutettiin 1.12.1993 laaja alioikeus- eli käräjäoikeusuudistus. Tuomiokuntien (ja niihin liitettyjen raastuvanoikeuksien) tilalle perustettiin 71 käräjäoikeutta. Ylä-Savossa yhdistettiin Iisalmen ja Pielaveden tuomiokunnat Iisalmen käräjäoikeudeksi. Iisalmen käräjäoikeuden tuomiopiirissä oli seitsemän kuntaa (Iisalmen vanhaan tuomiokuntaan kuuluneet Iisalmi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Vieremä sekä Pielaveden tuomiokuntaan kuuluneet Kiuruvesi, Pielavesi ja Keitele).

Uudistuksen yhteydessä muodostettiin kuuteen käräjäoikeuteen sivukansliat. Yksi näistä oli Kiuruvedellä sijainnut Iisalmen käräjäoikeuden Kiuruveden sivukanslia.

Sivukansliassa hoidettiin ja ratkaistiin kaikki entisen Pielaveden tuomiokunnan alueen kuntien alioikeusasiat ja lisäksi Vieremän kunnan rikosasiat.
Sivukanslian alueella istuntoasiat ratkaistiin joko Kiuruveden istuntopaikalla (kaikki Kiuruveden istuntoasiat ja Vieremät rikosasiat) tai Pielaveden istuntopaikalla, jossa ratkaistiin kaikki Pielaveden ja Keiteleen rikosasiat sekä osa näiden kuntien alueilta tulevista hakemusasioista. Riita-asiat ja suurin osa hakemusasioista ratkaistiin Kiuruvedellä pidetyissä istunnoissa, mikäli niitä ei voitu ratkaista kansliassa.

Sivukansliaan saatiin valtion virastotalosta lisätilaa siviili- ja hakemusasioiden istuntokäsittelyä varten. Lautamiehet osallistuivat vain rikosasioiden käsittelyyn. Käräjäoikeus on rikosasiassa päätösvaltainen, kun istunnossa on lainoppinut puheenjohtaja ja kolme lautamiestä (2014 lähtien kaksi lautamiestä). Jokaisella oikeuden jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus. Osa rikosasioista voidaan käsitellä yhden tuomarin istunnossa ilman lautamiehiä

Isossa kuvassa valtion virastotalo, jossa käytiin oikeudenistuntoja. Nyt talo on yksityisomistuksessa.

Kaksi tuomaria

Sivukanslian palveluksessa oli kaksi tuomaria eli kihlakunnantuomari Jarkko Nurmi ja käräjätuomari Erkki Kuvaja, käräjäoikeusharjoittelua suorittanut lainopillisen koulutuksen saanut notaari, osastosihteeri, kolme toimistosihteeriä ja haastemies. Nyt myös kansliahenkilöstö oli siirtynyt virkasuhteeseen. Suurin osa asioista ratkaistiin kansliassa ja suurimman osan kanslia-asioista ratkaisivat sihteerit ja notaari. Kiinteistöasiat olivat suurin yksittäinen asiaryhmä. Esim. vuonna 1999 sivukansliassa ratkaistiin 750 lainhuutoa ja 2600 kiinnitysasiaa. Istuntoja oli sivukanslian istuntopaikoilla yhteensä 112. Hallinnollisesti sivukanslia kuului pääkanslian alaisuuteen, mutta toimi käytännössä hyvin itsenäisesti. Sivukanslialla ei ollut omaa budjettia ja näin rahaa koskevat päätökset tehtiin pääkansliassa. Samoin käräjäoikeuden päällikkö eli laamanni ratkaisi suurimman osan virkanimityksistä ja -määräyksistä (tämä ei koskenut tuomareita eikä kaikilta osin myöskään notaaria).

Kuten edellä mainitsin käräjäoikeuden päällikkötuomarina oli laamanni. Kun yhdistymisvaiheessa niin Iisalmen kuin Pielaveden tuomiokunnissa oli virassa olevat kihlakunnantuomarit, asia ratkaistiin päälliköiden yhteinen kanta huomioon ottaen siten, että virkaiältään vanhempi kihlakunnantuomari

Erkki Sonninen nimitettiin laamanniksi 1.12.1993 lukien. Jarkko Nurmi nimitettiin käräjätuomariksi ja hänellä oli oikeus käyttää käräjätuomarin virassa kihlakunnantuomarin virkanimikettä arvonimenä.. Sonninen toimi laamannina 1993-1994. Erkki Harinen toimi puolestaan laamannina 1995–2002. Mikko Päivinen oli vuosina 2006–2009 Iisalmen käräjäoikeuden viimeinen laamanni. Vuosina 2002–2005 laamannin viran ollessa avoimena Jarkko Nurmi hoiti sitä määräaikaisena laamannina. Pielaveden tuomiokunnan käräjätuomari Erkki Kuvaja sekä Iisalmen tuomiokunnan käräjätuomarit Hannu Laitinen, Jorma Anttikoski ja Heikki Pulkka nimitettiin kukin erikseen 1.12.1993 lukien Iisalmen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan.

Näin Iisalmen käräjäoikeudessa oli 1.12.1993 lähtien kuusi tuomaria eli laamanni ja viisi käräjätuomaria.

Mutta palataan sivukanslian kohtaloon. Laamanni Erkki Harisen esityksestä oikeusministeriö päätti rakennuttaa Iisalmeen uuden oikeustalon siten, että yksityinen kiinteistöyhtiö rakentaisi talon ja se vuokrattaisiin käräjäoikeudelle. Sivukanslian kannalta ikävänä sivuseurauksena näytti olevan Kiuruveden sivukanslian ja sen istuntopaikkojen lakkauttaminen sekä sivukanslian toiminnan keskittäminen Iisalmeen.

Tätä oikeusministeriön esitystä vastustivat sivukanslian henkilökunta sekä kaikki yläsavolaiset kunnat ja Pohjois-Savon liitto. Oikeusministeriö päätti kuitenkin oikeustalorakennuksen ollessa valmistumassa lakkauttaa sivukanslian istuntopaikkoineen 30.4.2001 lukien. Näin Kiuruvedellä ei ole ollut 1.5.2001 lähtien mitään käräjäoikeuden toimipistettä.

Monta pätevää henkilöä

Olen tarkoituksella säästänyt tähän loppuun tiedot niistä pätevistä ja vastuuntuntoisista työntekijöistä, jotka ovat tuomiokunnan kansliassa ja käräjäoikeuden sivukansliassa toimineet yleisöpalvelutehtävissä tai tuomareiden apuna sihteeritehtävissä taikka käräjäoikeudessa virkavastuulla ratkaisseet kiinteistöasioita.

Kanslianhoitaja, osastosihteeri Arja Brandt sekä toimistosihteerit Seija Kolehmainen ja Marketta Kärkkäinen vuodesta 1975 ja vähän myöhemmin tuomiokunnan palvelukseen tullut toimistosihteeri Tuula Kääriäinen ovat työskennelleet kokonaispalkkaustuomiokunnan palveluksessa koko sen toiminta-ajan ja siirtyneet 1.12.1993 käräjäoikeuden virkamiehiksi työskennellen ensin sivukansliassa ja 1.5.2001 lukien Iisalmessa käräjäoikeuden kansliassa. Näin on tehnyt haastemiehenä myös 1.12.1993 lukien käräjäoikeuteen poliisilaitoksen palvelusta siirtynyt Erkki Simonen.

Kiinteistöasioiden siirryttyä maanmittauslaitoksen hoidettavaksi ovat Arja Brandt ja Tuula Kääriäinen siirtyneet maanmittauslaitoksen palveluksessa ratkaisemaan em. asioita. Kaikilla mainitsemillani henkilöillä on takana kymmeniä vuosia, osalla jopa reilusti yli 40 vuotta kestänyt työjakso.

Lisäksi tuomiokunnan palvelussa ovat vakinaisina sihteereinä olleet Ulla Mäki ja Vieno Lång. Samoin tuomiokunnassa on ollut sijaisena tai määräaikaisena työntekijänä monta pätevää henkilöä. Iisalmen tuomiokunnan palveluksessa ollut kansliahenkilökunta on myös siirtynyt 1.12.1993 käräjäoikeuden pääkanslian palvelukseen. Pääkansliassa on ollut myös kaksi haastemiestä ja vahtimestari.

Itsenäistä Iisalmen käräjäoikeutta ei enää ole. Se on vuonna 2010 liitetty Pohjois-Savon käräjäoikeuteen, jonka palvelukseen osa edellä mainitsemistani työtovereista on joutunut siirtymään ennen eläkkeelle pääsyä. Iisalmeen jäi 2010 Pohjois-Savon käräjäoikeuden sivutoimipiste, joka on lakkautettu 2019, ja sivuistuntopaikka, joka on edelleen Iisalmessa. Pohjois- Savon käräjäoikeuden pääkanslia on Kuopiossa.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva kihlakunnantuomari