Kuva: Kuva: JAANA SELANDERKiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka, Pyhäjärven kaupunginjohtaja Tuomo Jääskeläinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouni Jussiniemi sekä Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Jääskeläinen ovat laittaneet alulle kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan eduskunnalle, että Suomeen säädetään lähipalvelulaki. Laissa määriteltäisiin kansalaisten tarvitsemat palvelut sekä se, missä ajassa ne on ihmisille turvattava. Perusteluna aloitteelle on, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.
Aloitteen pontimena on luonnollisesti hyvinvointialueiden säästöt, jotka uhkaavat kaventaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta tasavertaisesti asumispaikkakuntaan katsomatta. Meillä Pohjois-Savossa suunnitellaan vähennettäväksi ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ja terveysasemia lakkautetaan ja/tai muutetaan terveyspisteiksi, jotka ovat avoinna osa-aikaisesti liikkuvien palvelujen turvin. Palveluita keskitetään sinne, missä on ihmisiä, muuttotappioalueet kärsivät ja kurjistuvat entisestään, kun väki muuttaa palvelujen perässä sinne, missä palvelut toimivat ja ovat lähellä. Negatiivinen kierre on valmis. Savon yrittäjät tiedusteli jäsenyrityksiltään millainen merkitys hyvinvointipalveluilla on yrityksille. Noin 40 prosenttia pohjoissavolaisista työnantajayrityksistä on sitä mieltä, että hyvinvointialueiden palveluilla on merkitystä, miten yritykset tulevaisuudessa sijoittuvat tietylle paikkakunnalle, saavat työvoimaa yrityksiin ja ovat houkuttelevia työpaikkoja. Vastauksia tuli reilulta kahdeltasadalta työantaja- ja yksinyrittäjältä. Kun julkisia palveluja heikennetään, kasvaa yksityisen rooli terveyspalveluiden tuottajana, pienellä paikkakunnalla yksityisiä palveluja ei kuitenkaan ole saatavilla. Kiuruvedellä kunnanlääkärit toimi mainiosti ja veti asiakkaita muutamia vuosia sitten, kun toiminnalla oli valtion tuki. Markkinalähtöisesti heidän toimintansa ei olisi ollut kannattavaa.
Terveyspalvelut ovat ratkaiseva asia kuntien ja alueiden elinvoimalle, kiteyttää Savon yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. Mistään vähäpätöisestä asiasta hyvinvointialueen säästöissä ei siis ole kysymys. Palveluverkkouudistus vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen ja kunnan elinvoimaan. Kun veronmaksajia ei ole, ei ole palvelujakaan. Ja kun ei ole palveluja, ei paikkakunta houkuttele uusia asukkaita ja lapsiperheitä.
