Reilu viikko sitten Kiuruveteen kävi tutustumassa SF Caravanin uusi toiminnanjohtaja Mikko Kivekäs Tuusulasta. Hän aloitti liiton toiminnanjohtajana joulukuun alussa. Kivekäs ei tiennyt Kiuruvedestä etukäteen oikeastaan mitään ja siksi häntä käytettiin paikkakunnalla kiertoajelulla. Kiuruvedellä järjestetään kesällä Pohjoismaiset karavaanipäivät (7.–11.7.) ja SF Caravanin 60-vuotisjuhlat 7.–14.7.

SF Caravanin keskusliittoon kuuluu 89 yhdistystä, jäseniä on noin 65 000. Tänä vuonna järjestö täyttää 60 vuotta ja juhlat järjestetään Kiuruvedellä Kiuruveden Iskelmäviikon aikaan.

– Nyt oli hyvä hetki tulla tutustumaan, että osaa ihmisille kertoa, millainen paikka Kiuruvesi on keskellä Suomea. Käynnissä on myös liiton kevätkiertue, käymme Ylä-Savon karavaanariyhdistyksen asioita läpi, Kivekäs kertoo.

Millainen mielikuva Kiuruvedestä ja kiuruvetisistä on muodostunut?

– Tapahtumaa on suunniteltu ja tavattu muutaman kerran teamsissa ja nähty Helsingissä. On puhuttu paljon ja rakennettu esitemateriaalia, Kivekäs kertoo ja jatkaa, että Kiuruvesi on alkukevään loskassa erinäköinen kuin kesäesitteissä.

– Miltä paikkakunta näyttääkään, kun luonto puhkeaa kukkaan kesällä, miettii Kivekäs ja kertoo huomanneensa, että kirkko näkyy komeasti järven toiselle puolelle maantietä pitkin ajettaessa, puhelee Kivekäs.

Kivekäs sanoo odottaneensa, että Kiuruvesi on maaseutukylä, mutta hämmästyneensä siitä, kuinka tiivis keskusta on.

– On kaupunkeja, jotka eivät täytä kaupunkiajatusta, mutta Kiuruvesi on kaupunki. Kiuruvedellä on tiettyä vireyttä. En osaa sanoa paikasta sen enempää, koska olen ajanut vain tuon pääväylän Peltohoville, Kivekäs sanoo.

Kivekäs jatkaa, että karavaanariharrastuksen ajatuksena juuri on, että lähdetään kiertämään pienempiä paikkoja, pohjoisen ja Itä-Suomen suuntaan, jossa on nähtävää ja koettavaa.

– Ja sitä me tavoittelemme. Retkeilyautot tai -vaunut mahdollistava sen, ettei olla riippuvaisia paikallisesta majoituksesta, karavaanari hyödyntää vaununsa ja asuntoautonsa ominaisuuksia oleilemalla pikkupaikkakunnilla.

Pääkatua ajellessaan Kivekäs havannoi, että Kiuruvedellä on paljon palveluja, jotka ovat karavaanareiden mieleen: on ABC-liikenneasema tulevine viinitarjoiluineen, S-market, K-Supermarket, vaatekauppa, Alko.

– Ja kuulemma IKH ja Tokmanni. Ja jos auto menee rikki, kuulin, että senkin saa korjattua. Uskon, että tällä palveluvarustuksella pärjää juhlaviikot, monessa paikassa ei ole näin paljon palveluja. Kiuruvesi vaikuttaa viriililtä, kun täällä on kuulemma vielä peruskoulu, lukio ja ammattikoulukin.

Säilykepurkit eivät riitä

Mitä karavaanarit odottavat paikallisilta asukkailta?

– Karavaanareille yhteisöllisyys on erittäin tärkeää, me emme halua olla vain omassa porukassa. Ihmiset ovat tärkeässä roolissa. Toivottavasti kaikki paikalliset eivät lähde karkuun, kun tänne tulee 2000–3000 karavaanaria, Kivekäs sanoo.

Kivekkään mukaan karavaanarit ovat kiinnostuneita paikallisista tuotteita ja palveluista. Karavaanariliitto on tehnyt tutkimusta, että yksi karavaanari jättää alueelle 130 euroa rahaa per päivä. Se on helposti puoli miljoonaa euroa, kun Kiuruvedelle tulee 2000–3000 karavaanaria.

– Eivät karavaanarit pakkaa mukaan vain säilykepurkkeja. Paikalliseen tarjontaan on kiva tutustua ja maistella. Täällä itäisessä Suomessahan leipäkulttuuri on erilainen kuin eteläisessä Suomessa, missä marketeista saa vain isojen ketjujen massatuotantoleipää.

Kivekäs toivoo, että paikallinen elinkeinoelämä tarttuu tähän mahdollisuuteen tarjota palveluja ja tuotteita.

Entä onko Iskelmäviikko tuttu? Kivekäs sanoo katsoneensa Iskemäviikon konserttia televisiosta ja olevansa tanssitaitoinen, mutta ei ole tarvinnut taitoaan juuri aikuisiällä, sillä ei ole paikkoja, missä hänen sukupolvensa tanssisi perinteisiä tansseja.

Kivekkään mukaan Iskelmäviikko on enemmän vanhemman sukupolven tapahtuma, joka sopii hyvin karavaanareille, joiden keski-ikä on 60 vuotta.

– Iskelmäviikko on erinomainen tapahtuma karavaanarikohderyhmälle.

Taustalla laaja yhteistyö

Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen muistuttaa, että ensi kesän superkesän taustalla on laaja yhteistyö: SF Caravanin 60-vuotisjuhla ja Pohjoismaiset karavaanipäivät, Ylä-Savon karavaanarit, Wallen Hovi, kaupunki, yrittäjät ja koko kaupunkiyhteisö.

– Kaikilla on mahdollisuus silloin tuoda esiin Kiuruvettä ja koko aluetta.

Rusanen sanoo, että monenlaista ohjelmaa on jo suunniteltu superkesälle, mutta toiveissa on, että ohjelmaa tulisi vielä lisää: retkiä ja matkoja, viihdettä, elämyksiä, ruokaa ja tanssia kaikilla aisteilla.

Wallen Hovin ja Kiuruveden Iskelmäviikon toimitusjohtaja Timo Marjoniemi kertoo, että superviikoille tehdään ohjelmarunko. On järjestöjen omaa ohjelmaa karavaanarialueella ja tapahtuma-alueella samaan tyyliin kuin on ollut Iskelmäviikolla aiempina vuosina.

– Viikon jokaisena iltana on musiikkia sunnuntaita lukuun ottama, on retki Olvin panimomuseoon, Siniseen Helmeen, luontoretkiä. metsänhoitoyhdistyksen puunistutus kaksi kertaa viikon aikana, maatilapäivä, Marjoniemi luettelee.

Järjestäjät toivovat edelleen matalan kynnyksen tapahtumia superviikoille yksityisten järjestämänä.

– Esimerkiksi savusauna vaikkapa viiden hengen porukalle, kesäkahvila, kauempanakin, minne voi tehdä pyöräretken, Marjoniemi sanoo.

Rusanen rohkaisee paikallisia osallistumaan karavaanareiden tapahtumiin, muun muassa ruokailuhetkeen, missä syödään yhdessä pitkien pöytien äärellä. Ruokailuun voi ostaa lippuja. Ruokana on muun muassa naudanpaistia punaviinikastikkeessa, sitruuna-timjamibroileria, juhlaleivos, ratatouillea. porsaanfilettä rosepippurikastikkeessa, punaviinibroileria, marjaisaa pannacottaa ja paljon salaatteja.

Muuta ohjelmaa ovat Caramba-ajot, karavaanarigolfin mestaruuskilpailut, ajotaitomerkkien suorittaminen vaunuilla.

– Siten saataisiin yhteisöllisyyttä, ei niin, että karavaraanit ovat keskenään, Rusanen jatkaa.

Matkailu voi tuoda kasvua

Karavaanaritapahtumissa on mahdollista kohdata ihmisiä Keski-Euroopasta, Taiwanista, ja verkostoitua niin, että kesän matkailijat palaisivat Kiuruvedelle uudelleen.

– Keski-Euroopassa ollaan kiinnostuneita siitä, millaisia mahdollisuuksia täällä on matkustaa, onhan täällä Kiuruvedellä pala kauneinta luontoa, lisää Kivekäs.

Karavaanaritapahtumia on suunniteltu kesästä 2022 lähtien.

–Tämä on osoittautunut hienoksi projektiksi, kaikki on sitouduttu tähän hommaan, se on iso vahvuus. Kesän tapahtumat vaativat tapahtumaorganisaatiolta paljon, sillä kesä on kiireinen. Tapahtumat vaativat myös kiuruvetisiltä sitä, että otetaan kaikki irti ja että tarjotaan pirteää elämää vieraillemme pariksi viikoksi ja toivotetaan kaikki tervetulleiksi. Matkailu on yksi potentiaalinen kasvun alue Kiuruvedellä, tähdentää Timo Marjoniemi.

Marjoniemi sanoo, että matkailukeskuksissa on palveluvalikoimaa, kun on matkailijoita, palveluista hyötyvät myös paikalliset asukkaat. Tämä sama toimisi myös Kiuruvedellä.