Kiuruvesi-lehden toimittaja Hanna Soini kirjoitti taannoin kadunnimistä sarjassa Kiuruvesi uusilla silmillä: ”Miesten mukaan nimettyjä teitä on paljon”.
Havainto on aiheellinen: taajamassa on miesten etu-, suku- tai koko nimellä nimettyjä katuja 28, naisten 4.
Keräsin 2000-luvun alussa kaavoittajan työhöni liittyen taajaman katujen nimien taustatietoja, tosin useista tieto oli jo hävinnyt tai oli epävarma.
Vanhimmat kadunnimet ovat peräisin Otto I. Meurmanin 1924 laatimasta taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavasta. Nimistöä on muutettu tarpeen mukaan myöhemmissä kaavoissa.
Lions Club esitti vuonna 1972 useiden katujen nimeämistä uudelleen muun muassa tunnettujen kiuruvetisten henkilöiden ja vaikuttajien mukaan.
Näin saivat nimensä Aku Rädyn tie (alkuaan Seuratuvantie), Ambrontie (Ruottisenkadun pohjoispää) kauppias Ambro Kärkkäisen mukaan, Anna Marin tie (Peltomäen tie), Juntusentie (Peltomäenpätkä) kansanedustaja Elli Juntusen mukaan ja Soinintie (Laitakatu) keihäänheittäjä Soini Nikkisen mukaan. Entiselle kirjastolle johtavan Maikinpolun (Poikkikatu) kerrotaan saaneen nimensä kirjastonhoitaja Maija Alanteen mukaan.
Edelleen leijonien esityksestä muutettiin Yhtylässä Aurankatu Piispantieksi piispa Väinö Malmivaaran muistoksi ja Auranpolku suomalaisuusmiehen ja Suomettaren perustajan Paavo Tikkasen tieksi.
Heikkilänkatu, joka nimi viittasi rakennusmestari Väinö Heikkilään, muutettiin Salmisentieksi luultavasti kauppias Lauri Salmisen mukaan.
Korkeakankaalla Antintien (Hukantie) taustalla on loogisesti alueen asukas Antti Hukkanen. Samalla alueella Lounajantie (Hovinkatu) nimettiin kirjailija Heikki Lounajan mukaan, jonka kotimökki sijaitsi kadun loppupäässä.
Leijonien esittämän Korkeakankaalla olevan Jussintien (Purkutie, Kaatotie) perustelu ei ole tiedossa. Kala-Pekan tie (Ruokotie) sai esityksessä nimensä torilla kalakauppaa pitäneestä alueen asukkaasta.
Hovin aluetta kaavoitettaessa 1980-luvulla nimettiin katuja silloisten päättäjien etunimillä: katunsa saivat Erkki Siponen (Eerikintie), Kalle Röntynen (Kallentie), Lauri Remes (Laurintie), Sylvi Kärkkäinen (Sylvintie) ja kunnanjohtaja Esko Rautio (Eskontie). Olympiahiihtäjä Paavo Lonkila sai myös nimikkotiensä Hoville. Leonpolun arvellaan saaneen nimensä asianajaja Leo Pihlajaharjun mukaan.
Korkeakankaalla Akentie liittynee maanomistaja Aarne Kemiläiseen. Kallion alueen Paavonpolku on muotoiltu Kallion tilan isännän etunimestä. Rupanpolun tarina kertoo kuopiolaisesta Lauri Rupasta, jonka vaimo asui kadun päässä. Ollintie kaupungintalon lähellä on tarinan mukaan saanut nimensä 1950-luvulla kunnan rakennusmestari Olavi Rautiosta, joka rakennutti kadun ja kunnallistekniikan omilla varoillaan, kunnes valtuusto sai kerättyä rahat kokoon.
Sahan teollisuusalueen Timontie sai nimensä 1980-luvulla sahanomistaja Timo Kärkkäisen mukaan. Saman alueen Topintie on vanhempi, mutta nimikkohenkilöä ei tiedetä. Alueella on arveltu eläneen sen nimisen laahkakauppiaan. Kallion alueen Esanpolku on lehtori Esa Lignellin nimikkokatu.
Karhuntie (alkuaan Seuratuvanpolku) sai nimensä kadun varrella olleesta Karhulan talosta, joka oli rovastin pappilan torppa. Taloa asutti Ana Karhunen.
Kuorevirran alueen Korholanpolun taustalla lienee saman niminen alueen asukas, samoin Nivanniityn Ratisentiellä ja Asemanseudun Ruottisenkadulla. Hussonpolulla on asunut poliisi Husso. Erejärventien, Erenpolun, Harrinpolun ja Heikintien historiat eivät ole tiedossa.
Nimistöön liittyy paikallista historiaa, jota on hyvä tallettaa. Kiuruvedellä on käytetty kaduissa paljon henkilöiden muistoniminä pelkkiä etunimiä, jolloin herkästi häviää vuosien kuluessa nimien taustalla oleva historia muistista. Olisi mukava tietää, jos jollakin on lisätietoa katujen nimiin liittyvästä historiasta.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva arkkitehti
Elli Juntusen kuvatekstiin on korjattu syntymä- ja kuolinvuosi.
