Kuva: Kuva: ADOBEKuva: ADOBE
Emme ole yksin täällä Laulurämeen alueella näissä tuulivoimaongelmissa Kiuruveden alueella, vaan joka puolella Kiuruvettä, minne työnnytään ihmisten elämää häiritsemään, näillä massiivisen kokoisilla myllyillä alueineen ja suurine sähkölinjoineen.
Harmi, että ihmiset ovat ruususen unessa. Eivätkä herää. Vaikka kaikki on kaikkien nähtävillä jokaisen tuntemassa netissä.
Olemmeko näin itserakkaitta, ettemme halua tarttua asiaan, kun se ei nyt ihan minua kosketa? Voipa koskettaakin, kun tutkii.
Sama näkyy ongelmana olevan muuallakin päin Suomea. Kansa nukkuu ja kuorsauksen hurina kuuluu .Pian ei kuulu, kun ei pääse nukkumaan myllyjen äännellessä. Levittäessä taajuuttaan läpäisten kaikki elävän.
Kuinkas nämä alueemme karjatilat? Niillä on huoltovarmuudenkin kannalta suuri rooli, varsinkin meidän alueellamme.Huoltovarmuus Suomessa huutaa pian ongelmia. Ottakaa selvää, paljonko on matkaa lähimpään suunniteltuun tuulimyllyyn, sillä lähellä voimaloita asutus on lähellä. Esimerkiksi lehmät eivät tule kunnolla kantaviksi ja jos vasikka syntyy, tulee liian iso prosentti menehtyneitä vasikoita vuosittain. Joka suunnalta yrityksen kannattavuus heikkenee. Ottakaa selvää yrittäjät. Ei riitä pelkkä ystävyys tuulimyllyä kannattaviin ihmisiin, se ei ainakaan teille tuo rahaa laskujen maksuun.
Entä nämä ratsutilat ja muutenkin hevosen omistajat. Oletteko tietoisia, että Etelä-Suomessa on hevostiloja joutunut lopettamaan, kun myllyt ovat tulleet alueelle. Hevoset hyökkäilevät aivan salamana suuntaa muuttaen yllätyksellisesti, kun taajuudet virtaavat voimakkaammin. Hevoset pakkaantuvat nurkkiin. Hevonen on herkkä. Koirat ovat tulleet aggressiiviisemmiksi ja kissat ovat saaneet poikkeuksellisen rajujakin raapimiskohtauksia.
Ja luonnon eläimet, nyt luemme hirvien epämääräisistä liikehdinnästä, susien oudoista toiminnoista, lintujen laulun muutoksista.
Metsästysseurojahan ei varmaan hetkauta, jos hirvet hiippailee tuulimyllyttömille alueilla. Saahan muutamana vuotena pölvästyneet hirvet patoihinsa helpommin, kun kävelevät kohti ammuttaviksi. Näin kertovat metsästäjät, jotka tietävät tapahtuneen. Ei ole hiljaista metsässä, vaikka hirvet kaikkoavat. Onhan siellä rahan kahinaa jollekin.
