Osa Kiuruveden museoesineistä kärsii puutteellisista säilytystiloista. Kylmissä ulkorakennuksissa esineitä uhkaavat lämpötilanvaihtelut, pöly, roskat ja tuholaiset.

Kuluneena kesänä ensimmäistä kertaa ongelmaksi muodostuivat varastorakennukseen päässeet pulut.

– Puutteelliset tilat kyllä näkyvät puuesineissä. Niissä tapahtuu lämpölaajenemista, minkä vuoksi esimerkiksi astioiden vanteet saattavat lähteä irtoamaan ja tippuvat. Rautaesineet taas hapettuvat ja ruostuvat, museonhoitaja Jenna Ruotsalainen kertoo.

Hänen mukaansa museon varastotilojen puute on valitettava, mutta yleinen ongelma pienissä kunnissa.

Kyseessä on resurssikysymys. Ruotsalainen huomauttaa, että tiloissa säästäminen toisaalta lisää henkilöstökuluja, sillä työntekijät joutuvat jatkuvasti puhdistamaan ja tarkkailemaan esineistöä.

– Minusta varastotilojen puute aiheuttaa enemmän kuluja, sillä silloin esineiden hoitamiseen tarvitaan enemmän työntekijöitä ja enemmän työaikaa, Ruotsalainen sanoo.

– Joka kesä kaikki rakennukset pitää käydä läpi ja esineet tarkistaa, mikä on hirveän työlästä. Jos esineissä on tuholaisia, siihen on heti puututtava, mutta se on hyvin haastavaa, jos resurssit ovat pienet.

Esineiden jatkuva puhdistaminen ja käsittely myös rasittaa niitä ajan mittaan.

Kiuruvedellä museoesineiden säilyttämiseen on yksi lämmitetty tila: päämuseorakennus, joka on tehty vanhaan viljamakasiiniin. Sinne viedään talveksi muun muassa herkimpiä esineitä, kuten kankaita ja papereita. Kaikki museon esineet eivät kuitenkaan mahdu sinne, joten osaa säilytetään kylmissä varastotiloissa.

– Siinä mielessä olemme onnekkaita, että meillä on edes yksi lämmin rakennus esineille. Mutta sielläkin varastotila on pieni.

Mitä voisi tehdä?

Jenna Ruotsalainen toivoo, että museoesineille saataisi kunnasta toinenkin lämmitetty tila. Sen ei tarvitsisi välttämättä sijaita museon läheisyydessä.

– Hyvissä museovarastoissa esineet laitetaan esimerkiksi hapottomaan silkkipaperiin ja sitten laatikoihin ja kaappeihin, ettei niihin pääse pölyä ja roskaa, eikä niitä silloin tarvitse puhdistaa jatkuvasti.

Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla kokoelman harkittu karsiminen.

– Hyvin paljon esineitä on varastossa, sillä ne ovat keskenään samantyylisiä. Sirppejäkin on parikymmentä. Jos joku toinen museo tarvitsisi esimerkiksi sirpin, voisimme lahjoittaa sellaisen varastosta. Silloin se pääsisi näyttelyyn, Ruotsalainen miettii.

– Kun esinemäärää saataisiin karsittua, jäljelle jääville esineille jäisi enemmän resursseja ja niitä voitaisiin hoitaa hyvin. Siksi esineiden poistot ovat tärkeä osa kokoelman hoitoa.

Esineiden lahjoittaminen muualle vaatisi Kiuruvedellä ensin niiden kattavan luetteloinnin sekä tietojen kirjaamisen sähköiseen arkistoon. Sen lisäksi pitäisi tarkkaan harkita, mitkä esineet voitaisiin poistaa ja miten. Poistoihin vaadittaisiin lupa Kuopion museolta.

– Se olisi iso prosessi. Meillä on vielä digitointikin kesken. Mutta inventaario voitaisiin tehdä samalla digitoinnin kanssa, Ruotsalainen pohtii mahdollisuuksia.

Hän painottaa, että esineiden poistaminen ei tarkoittaisi niiden hävittämistä. Yleensä sillä tarkoitetaan esineen siirtämistä yhdestä kokoelmasta toiseen. Esineitä voitaisiin myös luovuttaa takaisin niiden lahjoittajille.

– Esineen pitäisi olla hyvin huonossa kunnossa, että se tuhotaan. Joskus esineisiin voi esimerkiksi tulla tuholaisia, jotka vaarantavat muun kokoelman.

Tällä hetkellä kiireellisimpänä Ruotsalainen pitää sitä, että linnut saadaan pidettyä pois varastorakennuksista. Varastorakennusten katonrajaan tulisi laittaa metalliverkot, etteivät pikkueläimet pääsisi ujuttautumaan sisätiloihin.

– Pulut olivat tänä kesänä hoksanneet varastorakennuksen. Ne sotkevat jätöksillään ja lisäksi pulujen jättämät vanhat pesät ovat otollinen paikka tuhohyönteisille, jotka tuhoavat rakennuksia. Siksi tilanne oli hälyttävä ja pesät piti poistaa heti.

Toistaiseksi kaupunki ei ole varannut museon toimintaan tai rakennusten parantamiseen lisärahoitusta.

Museo saanee jatkoa

Museon toiminnasta on väännetty kättä aiemmin Kiuruvedeltä. Sivistyslautakunta esitti vuonna 2023 museon sulkemista vuodesta 2024 alkaen. Päätös kuitenkin kumottiin sen saaman vastustuksen myötä ja museon toiminta sai jatkua toistaiseksi. Siihen varattiin määräraha tälle vuodelle, mutta jatko on vielä auki.

Kiuruveden kaupungin sivistystoimen vastaava, Matti Heikinmaa, uskoo, että museo saa jatkaa toimintaansa Kiuruvedellä tuttuun tapaan jatkossakin.

– Olisi valtava operaatio lakkauttaa museo ja listata kaikki esineet. Kokoelmassa on perikuntien lahjoituksia ja esineiden omistajien selvittämiseksi saisi tehdä sellaisen salapoliisintyön, että järjestelyihin menisi yhdeltä ihmiseltä puoli vuotta, Heikinmaa toteaa.

Kuluja koituisi silti myös museorakennuksista, sillä ne jäisivät tyhjilläänkin kaupungin ylläpidettäviksi.

– En voi kuvitella museon lakkauttamisesta tulevan merkittävää säästöä, Matti Heikinmaa sanoo.

Museon ensi vuoden toimintaan varattavat rahat selviävät kaupungin tulevan vuoden talousarviosta. Se tulee yleensä joulukuussa kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

– Olemme miettineet hakevamme museovirastolta avustusta joko rakennusten kunnostamiseen tai kokoelman digitoimiseen. Sitähän ei tietenkään voi tietää, myönnetäänkö avustusta, Jenna Ruotsalainen sanoo jatkosuunnitelmista.

Laaja kokoelma

Kiuruveden museon kokoelma on laaja. Siihen kuuluu reilusti yli 3000 esinettä. Kokoelma kertoo kattavasti arjen historiasta, talonpoikaiselämästä ja herännäisyydestä.

– Meillä on upeita esineitä, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta, Ruotsalainen sanoo.

Museorakennuksiin kuuluu vanhaan viljamakasiiniin tehty kotiseutumuseo sekä Hyvärilän talo piharakennuksineen.

Museo on auki kesäisin. Siellä järjestetään perusnäyttelyiden lisäksi vaihtuvia näyttelyitä sekä tapahtumia.

– Tänä kesänä museolla vieraili paljon kävijöitä heti kesäkuun alussa, vaikka se on tavallisesti hiljaista aikaa. Tapahtumissakin oli paljon väkeä esimerkiksi paikallismuseopäivänä, ja lastenpäiväkin oli suosittu, Ruotsalainen kertoo.

Museolle on tarkoitus rakentaa myös ensi vuonna jonkinlainen vaihtuva näyttely.