Kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) aloittaa työt eduskunnassa ensi viikolla. Syyskauden istuntojen suurimpana asiana on ensi vuoden valtion budjetista päättäminen.
Näin kiuruvetisittäin valtion budjetissa kiinnostaa, säilyvätkö Pohjois-Savon hyvinvointialueiden palvelut? Hallituksen suunnitelmissa on säästää sosiaali- ja terveyspalveluista kaksi miljardia euroa. Markku Siponen on tilanteesta huolestunut, sillä hyvinvointialueet tekevät jo nyt alijäämää, joten rahoituksen leikkauksissa ja palvelun tarpeen lisääntymisessä, kun väestö ikääntyy, on selvä ristiriita.
– Mielestäni julkisuudessa puhutaan vääristä asioista, kun keskustellaan siitä, että pitäisikö hyvinvointialueita liittää tai yhdistää toisiinsa tai mikä olisi alueiden määrä? Alueiden määrä ei ole itseisarvo. Toki voi ollakin järkevää jollain aikataululla vähentää alueita, mutta nyt ei ole sen keskustelun aika, Siponen sanoo ja jatkaa, että viimeiset 1,5 vuotta hyvinvointialueilla on ollut täysi työ saada toiminta käyntiin.
– Ajattelen henkilöstön jaksamista. Tehtävien järjestely, palkkaharmonisointia ja tietojärjestelmien yhdistäminen ovat vielä kesken ja taasko aloitettaisiin uusi mylläkkä? Nyt pitäisi keskittyä siihen, että nykyinen malli saadaan toimivaksi ja palvelut pelaavat ja että ihmiset saavat hoitoa, Siponen sanoo.
Keskusta on tehnyt varjobudjetin, jonka laskelmien perusteella kahden miljardin säästöjä palveluihin ei voi järkevästi tehdä. Säästöt ajavat Siposen mukaan hyvinvointialueet entistä suurempaan palveluiden keskittämiseen.
Siponen ymmärtää kyllä, että säästää tietenkin pitää, mutta kun säästetään, siihen täytyy kuulua myös hallinnon tehostaminen, hyvinvointialueilta pitää vähentää johtajien ja luottamushenkilöiden määrää.
Siitäkin on puhuttu, että hyvinvointialueille tulisi verotusoikeus. Siposen mukaan se olisi maakunnille erittäin huono ratkaisu, koska esimerkiksi Pohjois-Savossa on ikääntynyt väestö ja paljon palveluntarvetta.
– On tehty laskelmia, että vero voisi olla täällä maakunnissa jopa 10 prosenttia suurempi kuin ruuhka-Suomessa.
Siponen muistuttaa, että ihmisten tulee saada lainkin mukaan tasavertaiset palvelut ympäri Suomea. Jos mentäisiin alueelliseen verotukseen, ihmiset alueilla olisivat epätasa-arvoisia palvelun ja rahoitustarpeen mukaan.
– Se tulisi tarkoittamaan sitä, että jos halutaan pitää samantasoisia palveluja, pitäisi ihmisiä verottaa enemmän ja se kurittaisi harvaanasuttuja alueita.
Yöpäivystys on tärkeä
Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen akuutti asia Pohjois-Savossa on yöpäivystys. Talvella annetun sairaalaverkkoselvityksen mukaan tietyt sairaalapalvelut ajettaisiin alas. Pohjois-Savon alueella liipaisimella on yöpäivystys, jota on Kuopiossa Kysissä, Varkaudessa ja Iisalmessa.
Siposen mukaan yöpäivystysten lopettamisesta esimerkiksi Iisalmessa, kyse on poliittisesta päätöksestä, joka ei tuo merkittävää säästöä.
– Itse pyrin tekemään kaiken, että päätös voidaan pyörtää. Toisaalta sanotaan, että alueet saavat itse päättää, kun on alueiden autonomia, mutta tässä asiassa hallituspuolueet ovat lähteneet päättämään alueiden puolesta, Siponen kritisoi.
Siposelle tulee yöpäivystyksestä paljon viestejä kansalaisilta.
– Tiedän, mistä on kyse, kun itse asun Kalliokylässä 50 kilometrin päässä Iisalmen sairaalasta. Eikä mistään muualta Pohjois-Savosta taida olla paljon pidempi matka Kuopioon, Kysiin, kuin Kalliokylästä.
Siponen tarkentaa, että yöpäivystys ei tarkoita samaa kuin Iisalmen sairaalan alasajo. Siponen vakuuttaa, että hyvinvointialueella tehdään töitä sen eteen, että mahdollisimman paljon saataisiin palvelua Iisalmen sairaalasta, myös kevyttä leikkaustoimintaa.
– Iisalmen sairaala on alueellisesti tärkeä, enkä halua alueen terveyskeskuksia ja sairaalaa asettaa vastakkain.
Kun puhutaan hyvinvointialueen, kunnan ja valtion asioista, Siponen ei ole vielä ratkaissut, aikooko hän lähteä sekä alue- että kuntavaaliehdokkaaksi ensi kevään vaaleissa.
– Uskoisin, että ainakin Kiuruveden kuntavaaleissa olen ehdolla.
Ehdokkuuteen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi se, millaisia ehdokkaita on lähdössä aluevaaleihin. Kunta- ja aluevaalit ovat joka tapauksessa molemmat erittäin tärkeät Kiuruveden kunnan kannalta, Siponen sanoo.
– Varsinkin nyt kun tulen olemaan mukana sosiaali- ja terveysasioissa entistä enemmän sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, asioihin perehtymisestä olisi varmasti hyötyä aluepäättäjänä, Siponen kertoo.
Siponen sanoo hyvin ymmärtävänsä, että ihmiset miettivät, onko järkevää olla edustajana kolmella hallinnon tasolla, mutta edustajalle itselleen toimiminen kolmella portaalla tuo hyötyä, kun tuntee ihmisiä ja päättäjiä ja alueita niin valtakunnan, hyvinvointialueen ja kunnan tasolla.
Yrityksille kannustimia
Siposelle syyskauden tärkein asia on Suomen taloustilanne. Kun nykyhallitus aloitti, puhuttiin suureen ääneen, että velkaantuminen loppuu ja valtion talous leikataan tasapainoon. Siposen mukaan tilanne on valitettavasti se, että tänä ja ensi vuonna otetaan enemmän ja enemmän velkaa.
– On unohdettu, että maa saadaan nousuun kasvun kautta. Nyt pitäisi huolehtia siitä, että saadaan yritykset kasvuun. Jonkun verran on toki tullut veroporkkanoita, mutta ne ovat olleet verotuksellisia investointikannustimia suurille yrityksille, pienet ja keskisuuret yritykset on unohdettu, sinne pitäisi saada kannustimia.
Siposesta oli hallitukselta huono ratkaisu myös kotitalousvähennyksen heikennys.
– Toivon, että sitä harkittaisiin vielä, sillä rakennusala on lamassa, monelle pienellä yritykselle kotitalousvähennys olisi tuonut töitä ja sitä myötä kasvua.
Siponen on pettynyt hallituksen budjettiesityksessä myös siihen, miten Itä-Suomi on otettu huomioon valtion rahoituspainotuksissa. Itä-Suomi-ohjelma on toki tekeillä, ja toivottavasti valmistumassa, mutta valitettavasti Siposen mukaan ensimmäiset 1,5 vuotta on ollut pelkkää puhetta, konkreettiset teot puuttuvat.
– Viime talvena tuli Elinkeinoelämän Keskusliiton Itä-Suomi -ohjelma, saman tyyppinen ehdotus kuin Keskustalta, että muodostettaisiin Itä-Suomeen erityistalousalue, jossa voitaisiin tehdä esimerkiksi verotuksellisia kokeiluja Itä-Suomen nostamiseksi.
Siitä Siponen on hyvillään, että Leppävirta–Kuopio -viitostien hanke on esillä ja toivottavasti etenee, samoin kuin olisi tärkeää saada Savon radan parannus, Kajaanista Kouvolaan, käyntiin. Hankkeelle on tulossa 50 miljoonaa euroa. Rataosuuden parantaminen on tärkeää, sillä Venäjän rajan sulkeutuminen on tuonut lisää poikkiliikennettä. Rata parantaisi välityskykyä niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä.
– Turun tunnin juna ei tässä maan taloustilanteessa ole järkevää, raha pitäisi suunnata tie- ja raideyhteyksien parantamiseen sorateitä myöten, linjaa Siponen.
Pankit talkoisiin
Siponen nostaa syksyn agendalle myös maatalouden tilanteen. Siinäkään ei hallitus ja maa- ja metsätalousministeri eivät ole toimineet riittävän ponnekkaasti.
– Viime vuosi ja tämä vuosi on yritetty hallitusta, ja alueen omaa ministeriä, kirittää, kovia puheita ja lupauksia on kyllä ollut, että maatalouden suunta muutetaan ja käännetään, mutta mitään konkreettisia toimenpiteitä ei ole tullut, Siponen sanoo ja toivoo, että viljelijän asemaa ja maatalouden kannattavuutta pystyttäisiin ruokaketjussa parantamaan ja vahvistamaan.
– Vain pieni osa tiloista on kannattavia ja samaan aikaan puhutaan omavaraisuudesta, huoltovarmuuden tärkeydestä. Jos kannattavia tiloja on 20 prosenttia tiloista, se on aivan liian vähän omavaraisuuden ja maaseudun elävänä pysymisen kannalta.
Siposesta on huolestuttavaa myös se, että sukupolvenvaihdoksia tehdään aivan liian vähän.
– Syksyn aikana tulen olemaan aktiivinen ja tuomaan esiin vaihtoehtoja. Hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita ja kirjauksia, ongelma on se, että niitä ei ole viety eteenpäin.
Keskeistä Siposesta on maatalouden kannattavuuden parantaminen, että viljelijä saa tuotannostaan, olipa se liha, maito tai viljelykasvi, paremman katteen, paremman hinnan ja palkan työlleen. Asiaa auttaisi, jos kilpailu-, hankinta- ja elintarvikemarkkinalakkiin saataisiin muutoksia. Ruokavientiä ulkomaille tulisi myös lisätä.
Kiuruveden Yrittäjät sanoutui irti Ylä-Savon Osuuspankista, kun rahoitusta on haastavaa saada. Myös Siponen on saanut viestiä ihmisiltä siitä, että pankit eivät rahoita, mutta se ei ole Siposen mukaan vain ”meidän alueen asia”.
– Toivoisin pankkien olevan talkoissa mukana, että maatalouden investointeihin, sukupolvenvaihdoksiin löytyisi rahoitusta. Tämä haaste liittyy lainsäädäntöön ja eduskuntaan niin, että meidän kansanedustajien tulee huolehtia siitä, että maataloustuet ja investointituet maksettaisiin ajallaan. Jos maksatukseen tulee viivästyksiä, joudutaan hakemaan kalliita väliaikaisrahoituksia ja tähän niin sanottuun siltarahoitukseen pankit suhtautuvat nihkeästi.
Siponen sanoo kuitenkin pankkien puolustukseksi, että EU-lainsäädäntö on kiristynyt, samoin pankkilainsäädäntö, pankit ovat pakotettuja noudattamaan niitä.
– Olen pitänyt pankkien suuntaan palaveria näissä asioissa ja tuonut viljelijöiden ja laajemmin yrittäjien viestiä sinne päin, toivotaan, että rahoitusta maatalouteen järjestyy.
Markku Siponen istuu sivistysvaliokunnassa. Koulutusasioissa Siponen on huolissaan ammatillisen koulutukseen hallituksen esittämistä säästöistä. Esimerkiksi luonnonvara-alan koulutuksen rahoituskori tulee muuttumaan halvempaan. Kiuruvetisiä koskettaa, miten paljon rahoitusta esimerkiksi Ylä-Savon ammattiopisto ja Hingunniemi tulevat saamaan.
– Esimerkiksi Ysaolle olisi tulossa miljoona euroa vähemmän rahaa vielä aikaisemman 100 miljoonan euron säästön lisäksi, haarukoi Siponen ja aikoo syksynaikana vaikuttaa tähänkin heikennykseen, sillä ammatillisella koulutuksella on suuri merkitys alueen yrityksille.
Myös oppimisen tuen uudistus on lausunnolla, se tarkoittaa käytännössä erityisopetuksen järjestämistä. Erityisopetuksessa on ollut käytössä kolmiportainen tuki, joka ei ole toiminut, nyt sitä yksinkertaistetaan.
– Toivottavasti tulee lisää resurssia oppimisen tuen järjestämiseen.
Kansanedustajien pöydille on tulossa vielä Kiuruveden kannalta tärkeä toisen asteen koulutuksen rahoitusuudistus, joka koskettaa lukioita.
– Tämä on myös edunvalvonta-asia, että lukiokoulutusta voidaan edelleen pienissä kunnissa järjestää.
Ihmisiä tapaamassa
Kesällä Siposelle on ollut tärkeää olla kotona ja lasten kanssa. Loma jäi lyhyemmäksi, sillä istuntokausi jatkui käännytyslain takia heinäkuun puoleenväliin.
– Mutta vaikka eduskunta ei istu, aluehallitus on kokoustanut täyttä päätä. Samoin kaupunginhallitus ja tänään on valtuustoseminaari, aina voisi tietysti enemmän yrittää lomalomaa pitää, Siponen sanoo.
Siponen pitää tärkeänä, että kesällä kansanedustaja on mukana tapahtumissa, kun sinne kansanedustajaa pyydetään. Kesätoreilla ja tapahtumissa Siponen on jutellut paljon ihmisten kanssa.
– Ihmiset viestivät ja toivovat, että olisi vähemmän vastakkainasettelua ja kärjistämistä, enemmän yhdessä tekemistä ja yhteistyönhenkeä. Se on hyvä tavoite itsellekin, Siponen sanoo ja vakuuttaa, että oppositiopolitiikkaa keskusta tulee tekemään järkevällä yhteistyöllä.
– Annetaan tuki järkeviin hankkeisiin, yritetään noudattaa maltillista yhteistyön ja keskitien linjaa sitäkin ajatellen, ettei mentäisi blokkipolitiikkaan, vasemmisto ja oikeisto, yritetään rakentaa varteenotettava keskitien vaihtoehto.
