Kiuruveden kaupunki käynnistää yhteistoimintamenettelyn. Tavoitteena on, että työtehtäviä organisoidaan uudelleen ja virkojen ja tehtävien täyttölupamenettelyä tiukennetaan. Henkilöstökulujen kasvun hillitsemisellä, talouden vakauttamisella ja taseen kumulatiivisen ylijäämän vahvistamisella tavoitellaan enintään 30 henkilötyövuoden vähentämistä, millä lasketaan saatavan 1,5 miljoonan euron pysyvät säästöt henkilöstökuluissa vuodessa.

– Tavoitteena on, että yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään syksyllä 2024. Koska yhteistoimintaneuvottelut ja toimeenpano kestävät useita viikkoja ja henkilöstöllä on palvelussuhteen pituuden takia eripituiset irtisanomisajat, toteutuu tavoiteltu henkilöstökulusäästö täysimääräisenä vasta vuonna 2026. Yhteistoimintamenettely ja -neuvottelu koskee koko kaupungin henkilöstöä, tiedottaa Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen.

Asiasta on keskusteltu valtuustoseminaarissa kuntapäättäjien kesken viime viikolla.  Taloustilanteesta on tiedotettu ja perusteet esitykselle käynnistää yhteistoimintamenettely on informoitu Kiuruveden kaupungin pääluottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettua ja työsuojelupäällikköä.

Kiuruveden kaupungin talouden tilanne, näkymä ja tulevaisuus sekä esitys yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä on esillä kaupunginhallituksen kokouksessa 9.9.

– Olemme valmistelleet tulevan vuoden talousarviota haastavassa tilanteessa. Vastaavan edessä ovat kaikki muutkin Suomen kunnat ja kaupungit. Olemme viime vuosina tehneet ylijäämäisiä tilinpäätöksiä ja hoitaneet talouttamme hyvin, mutta tulevaisuuden näkymät eivät ole niin valoisia. Tilanne vaatii korjausliikettä ja toimia, jotta tulevaisuutemme on kestävällä pohjalla niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti, Rusanen sanoo.

Kiuruveden kaupungin taseessa on kumulatiivista ylijäämää 2,2 miljoona euroa vuoden 2023 jälkeen, mutta ylijäämä on Rusasen mukaan nopeasti käytetty, jos ei tehdä mitään.

Vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan kaupungilla oli lainaa 3140 euroa/asukas, vuosikate oli 599 euroa/asukas. Vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot, tulos oli n. 500 000 euroa ylijäämäinen.

Tällä hetkellä kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit eivät täyty.

Talousarvio laadittiin ylijäämäiseksi

Kuluvan vuoden talousarvio laadittiin Rusasen mukaan 95 313 euroa ylijäämäiseksi ja tämän hetken ennusteen mukaan arvioidaan, että tilinpäätös on 79 395 euroa ylijäämäinen.

Kiuruveden kaupungin toimintakulut rahoitetaan pääosin  veroilla ja  valtionosuuksilla. Kaupungin tuloveroprosentti on Pohjois-Savon kuntien neljänneksi korkein, ollen 9,50 %. Pohjois-Savon kuntien tuloveroprosentin keskiarvo on 8,46 %. Sen sijaan kiinteistöverot ovat pääosin alle maakunnan keskiarvon.

Vuoden 2025 talousarvion raami osoittaa tällä hetkellä 700 000 euron alijäämää. Alijäämäinen tulos heikentää kaupungin taloudellista kantokykyä ja liikkumavaraa.

– Selittävänä tekijänä ovat uudet velvoitteet kunnille/kaupungeille te-uudistuksen myötä sekä valtionosuudet, analysoi Rusanen.

Ilman TE-uudistuksen valtionosuusrahoitusta kaupungin valtionosuudet olisivat noin 8,5 miljoona euroa, eli Rusasen laskelmien mukaan valtionosuudet pienenevät noin 756 000 euroa vuoteen 2024 nähden, taustalla ovat muun muassa sote-uudistuksen vähennyksistä vuodelle 2025.

Investoinnit korkeintaan 1,5 miljoonaa euroa

Tulevina vuosina investointien tason tulisi Rusasen mukaan olla miljoona euroa, kuitenkin enintään 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, jotta osaltaan poistot eivät merkittävästi heikentäisi kaupungin vuosikatetta ja tulosta. Mikäli investoinnit rahoitetaan lainarahalla, kaupungille tulee myös korkokustannuksia.

Kaupungin tulevien vuosien suurinvestointi on keskustan ala- ja yläkoulun joko uudisrakennushanke tai koulut peruskorjataan.

– Alustavan hankesuunnitelman mukaan investoinnin kustannus on noin 18 miljoonaa euroa, ellei tarkemmalla tilatarkastelulla saada tilojen neliömäärää ja siten kustannuksia pienennettyä. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon erityisesti kaupungin tulevien vuosien oppilasmäärän kehittyminen sekä tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys tulevien vuosikymmenten tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena on, että valtuusto päättää kouluinvestoinnista kuluvan valtuustokauden aikana, Rusanen sanoo.

Kiuruveden kaupunki on teettänyt ulkopuolisella konsulttiyhtiöllä talouden painelaskelman, jossa on tarkasteltu kaupungin taloudellista kantokykyä pitkälti tulevaisuuteen. Vaikka tulevien vuosien verotulojen ja valtionosuuksien kehityssuuntaa ei tarkalleen tiedetä, pystytään kuitenkin sekä konsulttien että kaupungin oman näkemyksen perusteella arvioimaan, että kuntatalouden ja myös Kiuruveden kaupungin taloudellinen tilanne on haasteellinen tulevina vuosina sekä tulo- että kulurakenteen osalta.

– Tilanne ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä, summaa Rusanen.

Jotta koulurakennuksen suurinvestointiin voidaan Rusasen mukaan etukäteen varautua hallitulla ja ennakoivalla talousstrategialla, on välttämätöntä aloittaa kunnan palvelujen, palvelutason ja palvelurakenteen tarkastelu. Osana tätä kokonaisuutta on kyettävä vähentämään myös kaupungin henkilöstöä.

– Tavoitteena on, että yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään syksyllä 2024. Koska yhteistoimintaneuvottelut ja toimeenpano kestävät useita viikkoja ja henkilöstöllä on palvelussuhteen pituuden takia eripituiset irtisanomisajat, toteutuu tavoiteltu henkilöstökulusäästö täysimääräisenä vasta vuonna 2026. Yhteistoimintamenettely ja -neuvottelu koskee koko kaupungin henkilöstöä.

Yhteistoimintamenettelystä tiedotetaan sen eri vaiheissa sen jälkeen, kun kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa.

– Kyseessä on Kiuruveden kaupungin tulevaisuus ja itsenäisyys. Tästäkin selvitään, ennakoivalla otteella, Rusanen summaa.