Paljakanvuori on valittu valtakunnan merkittävimpien arkeologisten kohteiden joukkoon.

Museovirasto on koonnut valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden (VARK) luettelon. Valtioneuvosto hyväksyi sen 7.11.2024 maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. Päätös tulee voimaan 1.3.2025.

Manner-Suomesta valittiin kaikkiaan 1010 VARK-aluetta, joista 40 sijaitsee Pohjois-Savossa. Ahvenanmaa ei ollut mukana hankkeessa. Tavoitteena oli, että alueet antavat yhdessä hyvän kokonaiskuvan maamme muinaisuudesta.

Kiuruvedeltä valikoitui mukaan yksi muinaismuistoalue. Museovirasto tiivistää Paljakanvuoren VARK-valinnan perustelut näin: ”Arvoituksellinen ja näyttävä kallioon hakattujen kuppien kohde, jonka ajoitus ei ole tiedossa. Kohde sijaitsee vuorella, johon liittyy paljon perimätietoa.”

40 kuoppaa

Paljakanvuoren laella on noin 40 kallioon kaiverrettua kuoppaa. Ne on hakattu tiheään rykelmään V-kirjaimen muotoon neliömetrin laajuiselle alueelle. Osa koloista on yhdistetty toisiinsa uralla. Paljakanvuoren kuppien ikää ei ole määritetty, mutta vastaavat muinaisjäännökset on ajoitettu Suomessa pääosin rautakaudelle tai keskiajalle.

Kuppikivien ja -kallioiden käyttötarkoituksesta on esitetty monenlaisia teorioita. Yleisimmän oletuksen mukaan kupeissa annettiin uhrilahjoja haltijoille ja maahisille sekä suvun vainajille. On myös arveltu, että kuppikiviä käytettiin osana hedelmällisyysriittejä, tai että niiden kuoppia pidettiin vainajien reitteinä tuonpuoleiseen. Muita teorioita ovat esimerkiksi kuppikiven käyttäminen tähtikarttana, rajakivenä tai karttana kylän taloista.

Kuppeihin kertyneen sadeveden uskottiin tuovan terveyttä. Kansanparantajat yrittivät hoitaa sen avulla ainakin silmäsairauksia. Kauniilta kuulostavan selityksen mukaan kupit olivat sielulintujen ruokakuppeja. Kaikkein hurjimmissa tulkinnoissa kuoppia on arveltu avaruusolioiden tekeleiksi.

Noin 20 metriä kuppien itäpuolella on paljaassa kalliossa kaiverruksia, joista erottuvat ainakin vuosiluku 1856 ja kirjaimet AR. Lisäksi Paljakanvuoren pohjoispäässä on Pirunpesäksi kutsuttu luola, johon liittyy vanhaa taikauskoa.

11 VARK-pistettä

VARK-hankkeessa muinaisjäännöksiä arvioitiin kuudella kriteerillä, jotka ovat kulttuurihistoriallinen merkittävyys, tutkimuksellinen arvo, harvinaisuus, arkeologinen monimuotoisuus, säilyneisyys sekä ympäristö ja maisema. Yhdestä kriteeristä voi saada 0, 1, 2 tai 3 pistettä, joten maksimispisteet ovat 18.
Paljakanvuori keräsi VARK-arvioinnissa 11 pistettä. Museovirasto totesi esimerkiksi, että kyseessä on hyvin säilynyt ja erittäin harvinainen muinaisjäännös. Kaikkien Suomesta arvioitujen kohteiden keskiarvo oli 12,8 pistettä.

Eniten VARK-alueita valittiin Uudeltamaalta (151 kpl) ja Varsinais-Suomesta (119 kpl). Pohjois-Savon 40 alueesta kymmenen sijaitsee Kuopiossa. Iisalmesta, Pielavedeltä ja Vieremältä nimettiin jokaisesta kaksi VARK-aluetta. Mukana on myös vanha kolmen maakunnan rajamerkki Rillankivi, joka on tallennettu Museoviraston tietokannassa Pyhäjärven kohdalle. Pyhännältä ei kelpuutettu ensimmäistäkään muinaismuistoa.

Pohjois-Savon VARK-kohteet ovat useimmiten kivi- tai varhaismetallikauden asuin- ja hautapaikkoja. Mukana on myös esimerkiksi vanhoja raudanvalmistuspaikkoja, pyyntikuoppia, puolustusvarustuksia, rajamerkkejä sekä kultti- ja tarinapaikkoja. Hieman tuoreempia kohteita ovat esimerkiksi

Jyrkkäkosken ruukki Sonkajärvellä ja Kissakosken ruukki Kuopiossa.

Pohjois-Savon VARK-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 98 hehtaaria. Nämä alueet huomioidaan esimerkiksi kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa. Suuria mullistuksia ei ole kuitenkaan tiedossa, sillä valitut alueet ovat pääosin jo valmiiksi muinaismuistolain rauhoittamia.

Lähteet:
– Paljakanvuori Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä, www.kyppi.fi (17.1.2025)
– VARK-hanke Museoviraston kotisivuilla, https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/valtakunnallisesti-merkittavat-arkeologiset-kohteet-vark (17.1.2025)
– Valtioneuvoston tiedote 7.11.2024 VARK-alueita koskevasta päätöksestä, https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/suomen-valtakunnallisesti-merkittavien-arkeologisten-kohteiden-inventointi-on-paivitetty (17.1.2025)

———————————————————————————————————————————————

Pirunluolaan ei ole uskallettu laskeutua

Paljakanvuoreen liittyy myös taikauskoa. Vuoren länsirinteeltä löytyy toinen Pohjois-Savon alueen rapautumisluolista. Pirunpesäksi kutsuttu syvä onkalo on muodostunut aikojen saatossa kalliossa olevan pystyraon rapautuessa.

Nykyään luola on tukittu ylintä osaa lukuun ottamatta. Vielä 1930-luvulla tiedetään alueella laiduntaneita lampaita kadonneen niiden pudottua onkaloon.
Luolan nimi juontuu miehestä, joka laskeutui 18 syltä (noin 32 metriä) pitkän köyden varassa onkaloon, mutta ei päässyt pohjaan asti. Seuraavana yönä piru oli sanonut miehelle unessa, että jos tämä olisi mennyt kaksi syltä syvemmälle, olisi hän jäänyt luolan vangiksi. Sen koommin kukaan ei uskaltanut laskeutua syvälle kallion sisälle.

Paljakanvuori sijaitsee Pielavedelle johtavan maantien tuntumassa, noin 15 kilometriä kirkonkylältä etelään. Vuorella kulkee kaksi kilometriä pitkä, merkitty luontopolku, jonka varrella on niin laen laavu, juhannusjuhlien paikka, uhrikupit ja Pirunpesä. Reitin varren taulut kertovat vuoren historiasta.