Metsämaan lannoittaminen on tärkeää ja sen metsänomistajat toki tiedostavat. Uutta on, että metsälannoituksia  hoidetaan nykyisin myös drooneilla. Droonit tekevät tarkkaa työtä ja alentavat lannoituksen levityskustannuksia.

Metsänhoitoyhdistyksen Savotan metsäpalvelupäällikkö Aleksi Pölkki kertoo, että metsälannoituksilla parannetaan maaperän ravinteisuutta sekä korjataan puuston ravinnepuutoksia. On olemassa kasvatuslannoituksia ja terveyslannoituksia.

Lannoitusten määrät Savotan alueella vaihtelevat vuosittain. Tänä vuonna päästään 3 300 hehtaariin koko toimialueella.

– Kyse on isoista määristä, varsinkin terveyslannoituksissa. Tämä seutu on aluetta, jolla on historiassa vahva kaskikulttuuri sekä maaperässä luontaisesti vähän booria, siksi joudumme boorilannoituksia tekemään.

Metsänhoitoyhdistyksen lannoitukset koostuvat suurelta osin terveyslannoituksista ja suurin osa terveyslannoituksista on booria. Boori korjaa ravinnepuutoksen ja samalla lisää puuston kasvua.

Metsänhoitoyhdistyksen alueella tehdään valtaosin terveyslannoituksia ja suurin osa siitä on booria. Boori lisää puuston kasvua.

Droonilla 50 kilon lasti

Lannoitukset tehdään helikopterilla, maalevityksenä metsäkoneella sekä myös metsurilevitteisesti reppuruiskulla. Uusimpana käytössä ovat droonit.

– Näyttää siltä, että lannoitukset ovat menossa entistä enemmän drooneihin. Onko Ukrainan sota saanut aikaan sen, että droonit ovat kehittyneet siihen suuntaan, että droonit voivat kantaa isompia kuormia?  Nyt drooni voi kantaa noin 50 kiloa lannoitetta, mutta Kiinassa on jo drooneja, jotka voivat kuljettaa jopa 100 kilon kuormaa. Näitä drooneja on tulossa Eurooppaan ja tämä mahdollistaa sitten myös kasvatuslannoitusten suorittamisen droonien avulla, Pölkki sanoo.

Aikaisemmin metsänhoitoyhdistyksellä on ollut käytössä vain kuvausdrooneja. Lannoituslevityksiä drooneilla tekee metsänhoitoyhdistyksen yhteistyökumppani, sillä droonin käyttäminen vaatii erityisosaamista ja lisenssejä.

Valtio tukee

Aleksi Pölkki sanoo, että metsänomistaja suhtautuvat terveyslannoitukseen oikein hyvin, sillä boorin puutos ei häviä metsästä mihinkään, päinvastoin se pahenee, jos puu ei saa booria tarpeellista määrää. Jos puu kärsii boorin puutteesta, sen pituuskasvu voi lähes pysähtyä ja sen latvus alkaa ”pensoittua”.

Lisäksi valtio tukee Metsäkeskuksen kautta metsien terveyslannoituksia, joten terveyslannoitus ei ole edes kovin kallista.

  Sitä vastoin metsän kasvatuslannoitukset maksaa metsänomistaja omasta pussistaan. Kasvatuslannoituksiin ei saa valtion tukea.

Pölkki kuitenkin huomauttaa, että kasvatuslannoitus on  metsänomistajalle puhdasta sijoittamista metsään, josta saa 10-15 prosentin tuoton lannoitukseen sijoitetulle pääomalle.

Kasvatuslannoituksessa kyse on typpilannoituksesta. Typpilannoite voi olla esimerkiksi metsäsalpietaria tai ureaa. Kasvatuslannoitus maksaa  500–600 euroa hehtaarilta,  hintaan vaikuttaa muun muassa mikä on lentomatka ja työmaan koko. Urea on hieman edullisempaa kuin metsäsalpietari.

Kasvatuslannoitus vaikuttaa metsässä 6–8 vuotta, sen jälkeen voi tehdä lannoituksen uudestaan.

– Kasvulannoituksessa parannetaan kasvupaikkaa hetkellisesti pykälää paremmaksi. Jos kyse on puolukkatyypin kankaasta, saadaan lannoituksen vaikutuksesta alasta mustikkatyypin kangas, ravinteisuus ja kasvupaikka paranevat, maa on  rehevämpää. Lannoitus vaikuttaa suoraan puun  kasvuun ja marjasatoonkin ja kun puu kasvaa enemmän, se sitoo enemmän hiiltä, ja lannoittaminen on näin myös ilmastoteko, lisää Pölkki.

Tuotakoon esiin myös, että metsässä voi poimia marjoja silloin kun aluetta lannoitetaan, tosin lannoitteet voivat ropista marjanpoimijan niskaan, mutta mitään myrkkyjä lannoitteet eivät ole.

Aktiivisimmat tekevät itse

Entä voiko itse tehdä  lannoituksen?  Pölkki sanoo, että pääasiassa aktiivisimmatkin metsänomistajat tekevät itse ainoastaan boorilla tehtäviä terveyslannoituksia. Boorilannoitteen käyttömäärä on pieni, sillä esimerkiksi solubooria levitetään vain 15–20 kiloa hehtaarille.

– Soluboorin levittäminen on vielä kevyttä hommaa. Jos taas kyse on kasvatuslannoituksesta, siinä  levitetään 500-600 kiloa hehtaarille. Se on jos selvästi rankempaa. Itse tein alkukesästä lannoituksen omaan metsään, levitettiin 700 kilon säkki velipojan kanssa metsään. Meillä oli kyllä apuna mönkijä, Pölkki kertoo.

Lannoittamisessa säällä on merkitystä, kova tuuli voi olla este lannoittamiselle, varsinkin jos levitys tapahtuu kopterista tai droonista. Kovalla tuulella  levitystasaisuutta ei saada varmistettua. Paras lannoitussää on, kun on tyyntä ja ei ihan kirkkain auringonpaiste, auringonpaiste  voi häiritä lentäjää. Pieni sade ei ole haitaksi, lannoitusrakeet liukenevat vaan nopeammin maahan.

Typpilannoitus olisi optimaalisin tehdä kesäaikaan, toukokuun alusta elokuun loppuu mennessä. Jos lannoittaminen menee kovin myöhäiseksi, jää hyöty siltä kasvukaudelta vähemmäksi, talvella ei tehdä typpi- ja boorilannoituksia, talvella levitetään ainoastaan tuhkaa.

Pölkki sanoo, että kun talvella harvennetaan suomännikköjä, voi metsäkoneella tehdä heti perään myös tuhkalannoituksen.

Lannoitusten määrät ovat lisääntyneet jonkin verran, koska drooneilla se käy hyvin ja kustannuksia on saatu alas,  ihmiset ovat myös valveutuneet  lannoitukseen ja lannoittaminen on tullut tutummaksi.

– Suosittelen metsänomistajia tekemään tai toisella teetättämään lannoituksia. Terveyslannoitus on ravinnepuutoksesta kärsivälle puustolle välttämätön, jos haluaa, että puusto kasvaa ja voi hyvin.

Joku saattaa suhtautua kasvatuslannoitukseen skeptisesti, että siitä ei ole hyötyä.  Ajatellaan, että lannoitus tuottaa vain höttöpuuta.

 – Kasvatuslannoitus vaikuttaa tukkipuuhun, ei latvan kasvuun. Lannoituksesta  puu alkaa lihomaan, mikä on arvokasta, se tarkoittaa suurempaa tilipussia seuraavassa hakkuussa. Kasvatuslannoituksessa metsän kiertoaika lyhenee, kun puu kasvaa paremmin, eli metsää voidaan aikaisemmin hakata. Panostus on vielä lähes riskitön, kun on kyse omasta metsästä.

Tämä juttu on yksi osa Kiuruvesi-lehden juttusarjaa Metsät