Kuva: Kuva: FINNA, PIETINEN

Suurmessut. Oy Wilh. Salin Ab:n osasto. Presidentti Urho Kekkonen tutustumassa näyttelyyn. Jos Kekkonen eläisi, hän kirjoittaisi: ”Saatanan tunarit”. Kuva: FINNA, PIETINEN

Julkinen talous on huonossa hapessa – sen tunnustaminen on viisauden alku.

Valtion ensi vuoden budjetti on yli 12 miljardia alijäämäinen. Kuntien talousjohtajista 71 prosenttia arvioi kuntansa talouden tällä hetkellä melko huonoksi tai huonoksi. Melkein joka toisessa kunnassa on paine veronkorotuksiin vuonna 2025. (Savon Sanomat 19.9.).

Suomen Pankin arvion mukaan julkisen talouden velka on tämän vuoden lopussa 81 prosenttia bruttokansantuotteesta. (BKT). (Helsingin Sanomat 22.7.).

Verohallinnon, Työ- ja elinkeinoministeriön, hyvinvointialueiden, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, (THL) kuntien, Valmetin, Telian, OP-ryhmän ja Kempowerin ynnä muiden yritysten jo käytävien tai pian aloittavien yt-neuvotteluiden lista tuntuu pitenevän lähes päivittäin. Myös konkurssien määrä on kasvussa.

Suomen Pankin ennusteen mukaan talous on tänä vuonna pakkasella ja kasvu on lähivuosinakin hidasta, yhden ja kahden prosenttiyksikön välillä. Danske Bank ennustaa, että työttömyysaste on Suomessa ensi vuonna 8,0 prosenttia. Se on EU:n heikoimpia. (MTV 9.9.).

Pitkään pelätty lasku metsien käytöstä ja soiden kuivaamisesta kirjoitetaan veronmaksajille ensi vuonna. Lopullinen suuruus tarkastetaan parin vuoden kuluttua, mutta summan arvioidaan nousevan miljardiluokkaan. (Yle 26.8.).

Ukrainan sota voi kestää vielä vuosia ja samoin maan sotilaallinen avustaminen. Sodan jälkeen on edessä maan mittava jälleenrakentaminen. Nato-jäsenyys korottaa puolustusmenoja miljardeilla.

Jotakin pitäisi kuitenkin tehdä, jotta EU pystyisi kilpailemaan Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. EU:n keskuspankin entisen johtajan Mario Draghin hiljattain tekemä ehdotus EU:n yhteisvelasta on poliittisesti arka asia. Muutkin vaihtoehdot ovat huonoja.

Esimerkiksi EU:n budjetin kasvattaminen merkitsisi nykyisten jäsenmaksujen tuntuvia korotuksia. Suomi on maksanut EU-jäsenyyden ajalta EU:lle nettona yli 10 miljardia. Esimerkiksi viime vuonna maksoimme nettona 840 miljoonaa ja palautimme keräämiämme tullimaksuja 121 miljoonaa.

Suomi vastustaa monien muiden maiden tavoin EU:n yhteisvelkaa. Kansallinen velkamme alkaa myös olla äärirajoilla. Suomen jäsenyys EU:n talous ja rahaliitossa (EMU) oli virhe. Vertailumaat Ruotsi ja Tanska ovat pärjänneet omilla valuutoillaan meitä paremmin.

Kun Suomi päätti hakeutua mukaan euroon, julkinen talous ei ollut iskussa. Sisäänpääsyn kriteerit täytettiin vippaskonstilla, ottamalla yksityisen sektorin eläkerahastot mukaan julkiseen talouteen. Riman yli päästiin, kun sitä painettiin. (Helsingin Sanomat 26.9.).

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Kun EU:n uudet taloussäänöt alkavat purra, Suomea uhkaa siitäkin miljardien lisälasku.
Jos presidentti Urho Kekkonen eläisi, hän kirjoittaisi Myllykirjeessään: ”Saatanan tunarit.”