Kuva: Kuva: KOTIALBUMIKiuruvedellä on viime vuosina muodostunut ilmiö, josta näyttää tulleen eräänlainen paikallinen perinne, mitä tahansa kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen tekee, joku ilmoittaa välittömästi, että väärin meni. Jos hän vie asioita ripeästi eteenpäin, se tulkitaan jyräämiseksi. Jos hän varmistaa, että valmistelu on kunnossa, kyse on viivyttelystä. Ja jos hän tekee kompromisseja, hän on silti vain tehnyt väärin.
Tuulivoimakeskustelu on tästä ehkä selkein esimerkki. Kiuruvedellä on äänekäs joukko, jonka mielestä Rusanen tekee väärin riippumatta siitä, mikä päätöksen lopputulos on. Jos kaupunki selvittää tuulivoiman mahdollisuuksia, hänen väitetään myyvän maisemat ja terveyden. Jos järjestetään kuulemistilaisuuksia, ne ovat heidän mielestään väärin järjestetty. Lopputulos on aina sama: hän on väärässä jo ennen kuin päätös on edes pöydällä.
Tämä ilmiö ei rajoitu pelkästään tuulivoimaan. Investointeja kutsutaan turhiksi, ja säästötoimia pidetään yhtä epäonnistuneina. Kouluverkkoon liittyvät ratkaisut ovat joidenkin mielestä aina joko lasten kustannuksella tehtyjä tai vastuutonta tuhlaamista. Mikään linja ei kelpaa kaikille, ja joillekin ei kelpaa mikään, mitä kaupunginjohtaja ehdottaa.
On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kaupunginjohtaja tee ratkaisuja yksin. Jokainen isompi päätös syntyy viranhaltijoiden, asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyöllä. Taustalla on selvityksiä, kokouksia, vaikutusten arviointia ja lakisääteisiä velvoitteita. Silti keskustelusta saa joskus kuvan, että kaupunginjohtaja keksii päätökset hatusta, eikä mikään määrä perusteita riitä niille, jotka ovat jo valmiiksi päättäneet vastustaa.
Kritiikki kuuluu demokratiaan, mutta Kiuruvedellä se on ajoittain muuttunut henkilökohtaistuneeksi vastarinnaksi. Kun joku vastustaa jo lähtökohtaisesti kaikkea, mitä Rusanen esittää, ei kyse ole enää asiasta vaan asenteesta. Pääasia, että vastustetaan.
Muualla Suomessa Kiuruveden viime vuosien toimia katsotaan aivan toisenlaisilla laseilla. Kulkiessa ympäri maata on saanut kuulla kommentteja siitä, kuinka Kiuruvedellä tapahtuu, kuinka rohkeita päätöksiä on uskallettu tehdä ja kuinka paikkakunta on piristynyt. Monen mielestä asiat ovat menneet itse asiassa varsin mukavasti. Se on palaute, joka usein unohtuu, kun paikallinen keskustelu juuttuu samaan kielteiseen kaavaan. Meidät on noteerattu muualla positiivisesti jota ei uskoisi lehtikirjoitusten perusteella.
Tällaisessa ilmapiirissä olisi hyvä kysyä, kumpi painaa enemmän: se, mitä ulkopuoliset näkevät vai se, mitä äänekäs joukko toistaa päivästä toiseen. Kiuruvesi tarvitsee rakentavaa keskustelua, ei automaattista vastustusta. Rusanen ei tee kaikille mieliksi, mutta ei hänen tehtäväkään ole miellyttää kaikkia. Hänen tehtävänään on johtaa kaupunkia ja tehdä myös vaikeita päätöksiä. Rusanen ei tee kaikkea oikein, mutta ei kaikkea väärinkään. Ja on se poika vaan hyvä syntipukki poliittisille päättäjille, kun heitetyt kivet pysähtyvät yleensä Herra Rusaseen. Toivottavasti varsinaiset päättäjät siellä taustalla muistavat olla kiitollisia siitä, etteivät joudu itse viikoittain tämän lehden sivuille haukuttaviksi.
Kirjoittaja on Kiuruveden yrittäjien puheenjohtaja ja Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja
