Edellisestä kirjoituksesta onkin vierähtänyt jo tovi. Ei ole ollut yhtään inspiraatiota kirjoittaa, ja pääsykokeisiin lukeminen aiheutti jatkuvaa huolta ja stressiä. Onneksi perjantaina oli viimeinen koe, ja olo oli kyllä äärimmäisen helpottunut – vihdoin saa hengähtää! Samalla tuli myös hieman tyhjä olo, että mitäs nyt sitten? Yhtäkkiä aikaa onkin vaikka muille jakaa.

Noh, tämmöinen stressaaja kun olen, niin kauhulla odottelen pääsykokeiden tuloksia. Viime yönä näin jo untakin, etten päässyt yhteen kouluun, vaan jäin varasijalle 18. Kunhan ei vaan ollut enneuni! Hieman nolottaa myöntää, mutta tämä oli jo neljäs vuosi kun haen yliopistoihin. Nyt jos ei tärppää, niin enköhän luovuta yliopiston suhteen. Rajansa kaikella paljonko pettymyksiä ja turhautuneisuutta ihminen voi kestää. Se tunne kun tekee parhaansa, mutta se ei vaan riitä. Tai ehkä täytyy vain hyväksyä se tosiasia, että olen kenties liian tyhmä yliopistoon? Kuka tietää.

Joka tapauksessa, jottei ajauduta tässä ihan synkille vesille, niin on tässä kesällä tulossa paljon hyvääkin. Pitkät reissut Helsinkiin ja Tampereelle ihanien ystävien luo. Keikkoja ja ainakin yhdet festarit. Kiuruvedelläkin on heinäkuussa elämää kun tulee Iskelmäviikko ja Viljo-messut. Lenkkeilyä ja pyöräilyä, ja ihan vaan ulkona olemista, paljon jäätelöä ja uimista… Ja kerrankin kun on aikaa, niin kymmenien ja taas kymmenien kirjojen lukemista! Se rakas harrastus on ollut harmittavasti jäissä jo pidemmän aikaa. Monta klassikkoa Tuntemattomasta sotilaasta Rikokseen ja rangaistukseen on vielä kahlaamatta läpi. Mutta kaikkein tärkeintä tässä kesässä on se, että kerrankin yritän vaan nauttia elämästä ja kokea paljon uusia asioita. Se kun tuntuu olevan aina hieman hankalaa, kun aina on jokin asia mieltä painamassa. Nyt yritän kuitenkin kerrankin olla murehtimatta ja vaan nauttia. Minulla on hyvä fiilis, että tästä tulee kaikkien aikojen paras kesä.

Ja luvassahan on toki myös paljon urheilun katsomista! Muutaman päivän päästä alkaa jalkapallon MM-kisat, jota on kyllä jo odotettu. Itse kannustan Saksaa voittoon, ja mielenkiinnolla seuraan myös muun muassa Brasilian otteita. Ja olkoot vaan mukana kaiken maailman Neymarit ja Messit ja Ronaldot, oma suosikkini on aina ollut ja tulee olemaan Miroslav Klose! Yleisurheilua katson myös aina mielenkiinnolla, ja formulatkin muuttui juuri kymmenen kertaa kiinnostavammaksi tämän päivän kisan jälkeen. Urheiluntäyteinen kesä siis tulossa (ihan kuin koko vuosi ei olisi urheiluntäyteinen)!

Hupsista, hieman meni jaaritteluksi tämä teksti (syytän kuumeista oloa). No, pääpointtina on siis, että turhat murheet pois ja nauttikaa kesästä! Itse päätin myös, että en jaksa stressata siitä, että pitäisi käydä salilla ja kuntoilla ja blaa blaa. Jos ei vaan siltä tunnu niin miksi pitäisi pakottaa itsensä? Käyn lenkillä tai pyöräilemässä tai pelaamassa tennistä, jos siltä tuntuu. Mutta en aio tuntea huonoa omatuntoa jokaisesta jätskistä tai muutamasta siideristä. Mitä väliä? Nyt on kesä, ja se menee aina ohi nopeammin kuin osaa arvatakaan. Nauttikaa siitä, ihmiset!

Tässä sopiva lainaus Fintelligensin Turhia murheita -biisistä:
”Jos murehtii turhist tääl, pääsee järjestään.
Mä en anna pikkuasioiden ärsyttää.
Kaikki liioittelee, kaikki kärjistää.
Mä aion keskittyy johonkin paljon tärkeempään.”

Marja Lehtola on nuori ihminen, joka
etsii vielä elämän suuntaa