LUKION kolmasluokkalaiset, Arttu Kauppinen ja Ville Knuutinen, ottavat isot annokset kalakeittoa lukion ruokalassa maanantaina. Pojilla on myös tarjottimella kaksi sämpylää keittokinkkuineen ja kurkkuineen. Ruokajuomana on maito.
POJAT kertovat odottaneensa ruokasalin ovien avautumista puoli tuntia vesi kielellä, sillä heidän mielestään kouluruoka on maukasta. Kalakeittoa he söisivät vaikka joka päivä. Kysyttäessä, eivätkö he kaipaa ruokalistalle pizzaa ja hampurilaisia, Arttu ja Ville vastaavat, että ne ovat epäterveellisiä, eivätkä kuulu kouluruokailuun. Sen sijaan mykyrokka maistuu opiskelujen lomassa.
MAKSUTON kouluruoka täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Iisalmen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän ruokahuollot juhlistavat kouluruokailun merkkivuotta yhteisellä ruokalistalla tällä viikolla. Idea yhteisestä ruokalistan toteutuksesta syntyi yhteisessä kuntien ruokahuollon ympäristövastuullisuuskoulutuksessa 2017–2018.
Eilen tiistaina koululaisille tarjottiin puurolounas, kuten 1940–1950-luvuilla. Tänään keskiviikkona syödään lihakeittoa, jota suosittiin 1970-luvulla. Torstaina maistellaan tämän ajan kouluruokaa – texmexkuhaa.
– Lihakeitto tehdään tuoreesta lihasta. Keittoon tulee perunaa, naudanlihaa, porkkanaa, lanttua, sipulia, maustepippuria, suolaa ja vettä. Liemivalmisteita ei käytetä. Texmex-kuhan kuhafileet maustetaan sitruunamehulla ja suolalla, kuorrutetaan kastikkeella, johon tulee ruokakermaa, kastiketiivistettä, kurkumaa, taco-mausteseosta ja chilikastiketta. Pinnalle ripotellaan juustoraastetta ja murskattuja maissilastuja, kertoo ruokapalvelupäällikkö Helena Laitinen.
KIURUVEDEN kouluihin valmistetaan päivittäin noin tuhat ruoka-annosta. Kouluruoka lähtee terveyskeskuksessa sijaitsevalta keskuskeittiöltä lukiolle, Yläkoululle, Alakoululle, Nuokkarille ja Rytkyn koululle. Kalliokylän, Lahnajoen ja Luupuveden kouluilla ruoka tehdään paikan päällä.
Yksi kouluruoka-annos maksaa noin 4 euroa 70 senttiä, summa sisältää kaikki kulut: raaka-aineen, kuljetukset, vuokrat ja palkat sekä poistot. Raaka-ainekustannus on euro 20 senttiä.
Koululaisten suosikkiruokia ovat ohrasuurimopuuro mehukeitolla, mykyrokka, perunavelli ja makaronilaatikko. Kaalikeitto ei ole niin mieluisa ja siksi se ei kuulu vakituisiin ruokiin.
– Ei niin mieluisia ruokia on karsittu tietoisesti ruokalistalta pois, sillä pyrkimyksenä on, että lapset saisivat mahansa täyteen, Laitinen sanoo.
Kouluruokailussa on viikossa keskimäärin yksi kalaruoka ja yksi kasvisruoka (puuro tai pinaattivelli), makkara-, naudanliha-, porsaanliha- ja broileriruuat vaihtelevat. Keskustan kouluilla saa joka päivä kasvisvaihtoehdon, vaikka sitä ei olisi erikseen tilattu.
– 1940- ja 1950-luvuilla ruokana oli keittoja ja puuroja. 1970-luvulla tulivat salaatit ja kasvislisäkkeet, myös reseptiikka on muuttunut vuosien saatossa, kasviksia käytetään monipuolisemmin, kasvisruokaa myös kysytään enemmän, Laitinen selittää.
Erityisruokavaliot ovat lisääntyneet 1980-luvulta lähtien. Erityisruokavalio on erikseen valmistettava laktoositon, maitoproteeniton tai gluteeniton ruoka. Sitten on vielä erikseen allergiaruokavalio, kun ei voi syödä vaikkapa tomaattia tai herneitä.
Kiuruveden kouluissa kaikista elintarvikkeista lähi- ja luomuruokaa oli 34 prosenttia.
– Toivoisin, että lähi- ja luomuruoka lisääntyisi. Käytön lisäämisessä kysymys on siitä, miten rahat riittävät, mitä on saatavilla ja onko tuote sellainen, että sitä voi käyttää, esimerkiksi lihaa käytetään enimmäkseen kypsänä. Raakaa lihaa olisi tarjolla.
KUN kouluruoka vuonna 2008 täytti 60 vuotta, Kiuruveden, Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän ruokapalvelut ideoivat äänitteen kouluruokailun historiasta. Kertojina äänitteellä ovat Iisalmen ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Pirjo Heikkilä ja kotiseutuneuvos Lauri Winberg. Winberg kertoo äänitteellä kouluruokailusta Savon murteella. Tämä äänite soitettiin kymmenen vuotta sitten kaikissa Ylä-Savon kouluissa samana aamuna, Aleksis Kiven päivänä 10.10.
– Nyt tätä tallennetta on Heikkilän ja Winbergin luvalla hieman muokattu ja torstaina sen toivotaan kuuluvat kaikilla Ylä-Savon kuntien kouluilla aamunavauksessa, Laitinen kertoo.
