Onnen Kerjäläiset
YLÄ-SAVOLLE tuli taas kunniaa tässä taannoin Iltalehdessä. Suomen teollistunein kunta on Pyhäntä, siellä peräti 60 % työpaikoista löytyy teollisuudesta. Yhden yksityisen firman varassa olevia kuntia ovat Suomessa Uusikaupunki, Kärkölä, Sievi, Rautjärvi, Vieremä ja Raahe. Vieremän kunniaksi taas todetaan, että se työpaikkaomavaraisuus on 124 % eli työpaikkoja on enemmän kuin työikäistä väestöä. Ponsse onkin Kiuruveden suurin yksityinen työnantaja.
TILASTOT perustuvat keväiseen Kuntalehteen ja valtiotieteen tohtori Timo Aron luokitteluun, joka taas perustuu Tilastokeskuksen aineistoon.
UNOHTAA emme myöskään voi kolmatta naapurikuntaamme Keitelettä, jossa myös on voimakas teollisuus.
MISSÄ on Kiuruveden teollisuus ja missä me pääsemme valtakunnan kärkeen? Viimeisten tietojen mukaan Kiuruveden nuorista 160 on lintujen kirjoissa, ei työvoimatoimistojen saatavilla. Olemme siinä tilastossa koko Suomen kärkeä suhteuttaen asukaslukuun.
PAAVO Arhinmäki sanoi vajaa kymmen vuotta sitten: ´Paskaduunia ei tarvitse tehdä.´ Rivien välistä hän antoi ymmärtää, että lähes kaikki työ on paskaduunia. Kiuruveden nuoriso otti tämän liian tosissaan. Viime aikoina on nostettu kova meteli työttömien työttömyyskorvauksien pienentämisestä, koska työnhakuhalukkuutta ei ole. So what? Saman menetetyn rahan saa sossusta.
MITEN tähän on tultu?
KIURUVEDELLÄ on syntynyt ja täältä lähtenyt monia suuryrittäjiä. Tehdas-Asun Olli työllisti runsaasti ihmisiä mm. Kiuruvedelä, Iisalmessa, Karesuvannolla, Kemijärvellä ja Rovaniemellä vaateliikkeillään. Kettusen Armas kertoi aikoinaan, että hän muistaa ajan, jolloin Olli toi kärryllä vaatteita Kiuruveden torille ja aloitti kauppiasuraansa. Saastamoisen veljekset ovat lähtöisin kivenheiton päästä kotitalostani torin laidalta ja ovat työllistäneet satoja kaupoillaan ja Kajaanin vaatetehtaallaan ja osa heistä työllistää vieläkin osana Tokmannia.
J. KÄRKKÄINEN on lähtöisin Sulkavanjärveltä ja aloitti kai kauppiasuransa kiertelemällä kauppa-autolla ympäriinsä. Nyt työntekijöitä on kauppahalleissa runsaasti.
NÄISTÄ yksikään ei perustanut laajentumistaan Kiuruveteen eikä kiuruvetisiin, vaikka Tenhusella ja Saastamoisilla täällä liike olikin ja Tokmanni vieläkin on. Onko kiuruvetisillä asenne yrittäjyyttä kohtaan kuitenkin ollut nuiva? Rikastumista ei saa näyttää ja duunareilla on ollut se asenne, että minä en työnantajaani rikastuta, työruuhkat eivät ole minun ongelmani.
KIURUVEDELLÄ kiertää vieläkin huhuja, joissa kerrotaan tänne aikoinaan yrittäneistä suuryrityksistä: Valion meijeristä, joka nyt on Lapinlahdella, Keiteleen sahasta, joka olisi kysellyt tehdaspaikkaa Kiuruvedeltä, aikoinaan tänne haaveilleesta Poutun teurastamosta, joka oli yrityksenä väärä jne. ja jotka eivät täältä jostain syystä täältä paikkaansa löytäneet.
OLIVATKO Kiuruveden Onnen kerjäläiset, karvalakkilähetystöt Helsinkiin, ne oikeat tavat vahvistaa tämän pitäjän työllisyyttä, kun ne konkreettiset mahdollisuudet hukattiin? Onneksi kiuruvetisten perustama ja kiuruvetisten ostama RD Technology Center Oy, Ratesteel Oy:n tytäryhtiö, tuli Kiuruvedelle ja toivottavasti kiuruvetiset työnhakijat vastaavat huutoon.
TÄMÄ sen takia, ettei Paavo Lonkilan ja Soini Nikkisen perilliset, Kiuruveden nykyurheilijat olisi se ainoa positiivinen signaali Kiuruvedestä.
RAIMO TUORINIEMI
Kiuruvetinen yrittäjä
