KULTTUURITALON syntyvaiheet olivat värikkäät. Nyt kymmenvuotisjuhlan kynnyksellä voi todeta, että talo on osoittanut merkityksensä rikastuttaen ja virkistäen koko kulttuurielämää ja tarjoten paikan aivan jokaiselle.
ELÄKELÄISET Liisa ja Lassi Kärkkäinen lähtevät kulttuuritalosta täytekakku kädessä joulukuisena perjantaina. He ovat kulttuuritalon vakiokävijöitä.
– Tällä rakennuksella on meille suuri merkitys. Kirjasto on molemmille hyvin tärkeä paikka ja käymmekin siellä jopa useita kertoja viikossa. Tällä kertaa käyntimme syy oli tämä kahvila-ravintola Iltalypsystä tilattu täytekakku, Kärkkäiset kertovat.
Marika Lasanen tuli kirjastoon tyttärensä Anja Remeksen kanssa. Suunnitelmissa oli käydä myös kaakaolla Iltalypsyssä.
– Meille kulttuuritalo tarjoaa arjen luksusta. Tämä on myös kohtaamispaikka monelle, niin meillekin. Voin päästä lapseni tänne turvallisin mielin viettämään aikaa kavereidensa kanssa. Surullista olisi, jos tätä taloa ei olisikaan, Lasanen pohtii.
REILU kymmenen vuotta sitten kulttuuritalon tarpeellisuudesta käytiin kovaa vääntöä. Osa kunnallispoliitikoista oli kovasti hanketta vastaan ja vuonna 2006 tehtiin vetoomus koko kirjasto ja auditorio -hanketta vastaan. Vetoomuksen kirjoitti yli 300 kuntalaista. Nyt kulttuuritalon 10-vuotisjuhlan kynnyksellä soraäänet ovat hiljenneet, sillä talosta on tullut koko kylän sydän ja rakas paikka kiuruvetisille.
– Kulttuuritalo on osoittanut monipuolisuutensa näinä vuosina. Sanotaan, että seinät eivät tee kulttuuria, mutta täällä ne ovat tehneet. Kiinnostus kulttuuria kohtaan on lisääntynyt moninkertaisesti. Talon myötä myös teatterielämä on virinnyt uudelle tasolle, kun meillä on nykyään kolme aktiivista teatteria, iloitsee kulttuurisihteeri Heidi Huhtilainen.
Vuonna 2005 kaupunki osti Ylä-Savon ammatillisen kuntayhtymän entiset koulutilat tontteineen. Vuonna 2007 allekirjoitettiin urakkasopimukset ja mittava peruskorjaus ja rakennusurakka aloitettiin. Arkkitehti Liisa Kaksosen suunnittelema kulttuuritalo valmistui marraskuussa 2008 ja avajaisia vietettiin tammikuussa 2009. Kulttuuritalon kokonaiskustannukset olivat yli 5 miljoonaa euroa, josta valtionosuus ja -avustus olivat yhteensä lähes 1,5 miljoonaa euroa.
– Tiloihin oli monenlaisia ennakkoluuloja. Kysyttiin miten metallihallista voi saada toimivan kulttuuritalon? Esitykseni hankkeesta meni kaupunginvaltuustossa nipin napin läpi. Äänet menivät tasan, jolloin puheenjohtaja Jouko Tenhusen ääni ratkaisi. Millaista nyt olisikaan, jos kulttuuritaloa ei olisi? Onhan tämä kaupungille myös imagokysymys. Talo on kestänyt hyvin aikaa, kiitos onnistuneen arkkitehtuurin. On suuri ilon aihe, että kulttuuritalo on löytänyt paikkansa kiuruvetisten elämässä, iloitsee vuonna 2013 kaupunginjohtajan pestistä eläkkeelle jäänyt Erkki Strömmer.
Vuonna 2009 eläkkeelle jäänyt kulttuurisihteeri Sirkku Kaikkonen oli vahvasti mukana kulttuuritalon syntyvaiheissa.
– Eläkepäiville jääntiäkin venytin talon takia ja perehdytin jatkajaani Tero Saatsia uuteen työhön. Oli mahtava seurata talon rakentumista. Voiko olla loistavampaa hetkeä jäädä eläkkeelle, kun sitten jäin kulttuuritalon vihkiäisten jälkeen, Kaikkonen sanoo.
KULTTUURITALON monipuoliset tilat ovat osoittaneet toimivuutensa vuosien varrella. Kiurusali soveltuu konserttisaliksi, teatterinäyttämöksi ja elokuvasaliksi sekä juhlien, luentojen ja koulutusten pitämiseen.
– Alkutaipaleella mietittiin, riittäkö 316-paikkainen sali, mutta se on osoittautunut toimivaksi. Erityiskiitosta on tullut salin akustiikasta. Kiurusali on intiimi tila, jossa katsojien ja esiintyjien välille syntyy yhteys. Esiintyjiltä on tullut kiitosta kauniista tilasta, jossa on erityinen tunnelma, Huhtilainen kertoo.
Talossa on myös kaksi näyttelytilaa, joista toisessa on taiteilija Antero Ruotsalaisen pysyvä näyttely.
Kahvila-ravintola Iltalypsy on toiminut tiloissa alusta saakka. Yrittäjät Kirsi, Jari ja Eetu Tikkanen ovat laajentaneet sittemmin toimintaa myös Iisalmeen. Kahvilan tilat ovat toimineet niin juhlissa, syntymäpäivillä, muistotilaisuuksissa kuin lounasravintolanakin.
Kirjasto on osoittautunut myös toimivaksi kokonaisuudeksi, josta löytyy kokoustiloja, tutkijanhuone, pelihuone ja tietokoneita eri pisteistä. Erillinen lehtilukusali tarjoaa oman rauhan lehden lukijoille ja lasten satusoppi on käytössä viikoittain satutuntien pitopaikkana.
– Uusien kirjastotilojen saaminen oli aivan upea asia meille henkilökunnalle, mutta myös asiakkaille. Kauempaakin tulleet ihmettelivät kuinka hieno kirjasto meillä on. Jokainen työpäivä oli tähtihetki näissä tiloissa, jotka olivat kuin taivas meille, kertoo viime vuonna eläkkeelle jäänyt kirjastosihteeri Hillevi Kärkkäinen.
Kirjaston puolella seuraava iso uudistus on omatoimikirjasto, jolloin asiakkaat pääsevät kirjastoon myös aukioloaikojen ulkopuolella kirjastokortilla ja pin-koodilla.
– Hyvien tilojen lisäksi myös henkilökunnalla on suuri merkitys. Joustavalle ja hyvää yhteistyötä tekevälle sivistys- ja opetuspuolen henkilökunnalle kuulu iso kiitos kaiken sujuvuudesta, kiittelee vuonna 2016 eläkkeelle jäänyt sivistysjohtaja Tapio Knuutinen.
Kulttuuritalon kymmenvuotistaivalta juhlistetaan 11.-12. tammikuuta. Perjantai-iltana konsertoi Iiro Rantala ja lauantai-iltana paikalliset esiintyjät astuvat lavalle Tähtien jäljillä -konsertissa. Lauantaina päivällä on luvassa monenlaista ohjelmaa, kun esimerkiksi taikuri Alfrendo viihdyttää lapsia.
– Kulttuuritalon toiminta ei tästä ainakaan hiljene. Tämä vuosi on jo suunniteltu pitkälle kevääseen, Huhtilainen kertoo.
