VARATUOMARI Anne Koljonen aloitti Kiuruveden kaupungin hallintojohtajana viime viikolla. Uuteen työhönsä Koljonen aikoo tuoda yritysmaailmasta talousosaamista.
YLÄ-SAVON Osuuspankin hallintopäällikön tehtävästä Anne Koljonen siirtyi suoraan kaupungin leipiin viime viikon keskiviikkona.
– Näiden muutamien ensimmäisten työpäivien aikana olen tutustunut ihmisiin, taloon ja päässyt mukaan palavereihin ja kokouksiin. Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekan ja talousjohtaja Ella Rautio-Kuoskun kanssa on myös katsottu asioita läpi. Oikein mielenkiintoista ja haastavaa, kun en ole kunta-alalla töissä aikaisemmin ollut. Täytyy ensin perehtyä uusiin asioihin ennen kuin voi ottaa kantaa ja auttaa asioissa, Koljonen sanoo.
Koljonen ei osaa muutaman työpäivän jälkeen sanoa, onko hallintojohtajalla enemmän töitä kuin pankin hallintopäälliköllä.
– Olen tottunut tekemään paljon töitä pankissa ja töitä tuntuu riittävän myös täällä kunnassa, minulle on jo tullut joitakin projekteja vedettäviksi, muotoilee Koljonen.
Luottamushenkilöihin Koljonen tutustui joulukuun valtuustossa ja muutamiin politikkoihin aikaisemmin vapaa-ajalla ja muissa palavereissa.
– Yhteistyötä on helppo lähteä tekemään, kun luottamushenkilöissä on entuudestaan tuttuja.
KUNNALLISHALLINTO on vaikuttanut Koljosesta määrämuotoisemmalta ja säädellymmältä kuin pankin hallinto, vaikka paljon samaakin löytyy.
– Kunnassa on tarkkaan määritelty, mikä elin on päätösvaltainen, kuka valmistelee, kuka tekee esityksen ja päätöksen, kokousteniikkaan liittyvät asiat ovat samanlaisia kuin yksityisellä puolella. Hallintoa tarvitaan, että toimitaan oikealla tavalla, valmiissa rakenteissa on myös helppoa toimia.
Koljonen sanoo, että hän tuo kunnallishallintoon juristimaista otetta, tarkkuutta ja määrämuotoisuutta. Yleisjuridiikka ja aikaisempi työkokemus antavat työkaluja etsiä ratkaisuja vaikeisiinkin asioihin.
– Tuon kuntaan myös talousosaamista, yritysmaailmassa keskiössä ovat tulostavoitteet, sellaista näkökulmaa tuon omalta osaltani nyt tänne kuntapuolelle.
Anne Koljonen toivoisi, että jatkossa kunnan palveluista tiedotettaisiin enemmän, sillä monikaan ei hoksaa, että esimerkiksi viemärin toimiminen tai auratut tiet ovat kunnan palvelua. Ne kun ovat niin itsestään selviä asioita
– On tärkeää, että kuntalaiset käyttävät tarjottuja palveluja, kysyntä lisää tarjontaa ja päinvastoin.
JULKISHALLINNOSSA päätöksenteko on julkisempaa kuin yksityisellä puolella, koska kyse on yhteisistä veroeuroista. Koljonen arveleekin, että hänen on tehtävä näköalamuutos.
– Pankissa pankkisalaisuus oli tiukka, ei voinut kertoa esimerkiksi, kuka on pankin asiakas. Toki kunnassakin on tietosuojan piiriin kuuluvia arkaluonteisia yksityisasioita, jotka eivät ole julkisia. Täytyy vain oppia hahmottamaan, millä tasolla asioista saa kertoa. Alussa olen varmasti pikkuisen pidättyväisempi ja tiukempi, käytäntö opettaa ja kouluttaa.
KUNNAN taloutta on Koljosen mukaan hoidettu hyvillä periaatteilla. Sellainen periaate on nollalinjatavoite.
– Toki tämän vuoden osalta tuli yllätyksiä, mihin ei osattu varautua, budjetti on pikkasen alijäämäinen, mutta kun tänä vuonna katsellaan, mistä säästöä saadaan aikaan, varmasti päästään tulevina vuosina nollaperiaatteseen. Näyttäisi, että terveellä pohjalla ollaan.
Sote- ja maakuntauudistukseen Koljonen ei ota kantaa ennen perehtymistä niihin.
– Hyviä ja kannatettavia asioita on varmasti ja uudistus voisi tuoda säästöjä ja palveluparannuksia, mutta niihin voi liittyä ei niin mieluisia seuraamuksia. Mitalilla on aina kaksi puolta.
HALLINTOJOHTAJA on kaupungin viranhaltijahierarkiassa melkein yhtä korkealla kuin kaupunginjohtaja, hallintojohtaja on kaupunginjohtajan oikea käsi ja kaupunginjohtajan varahenkilö. Valtuuston kokouksessa, missä Anne Koljonen hallintojohtaja virkaan valittiin, vasemmistoliiton Pentti Ahponen totesi, että hallintojohtaja on niin tärkeä työntekijä, että hänen valinnassaan ei saa epäonnistua. Ahponen myös muistutti, että hallintojohtaja on avainroolissa henkilöstöjohtajana.
Myös Koljonen nostaa esille työnsä yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä henkilöstön.
– Tuossa pöydällä on luettavana KVTES (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) ja muitakin tessejä. Ne ovat painavia ja paksuja kirjoja, jotka vaativat opettelua, että osaa ottaa kantaa asioihin.
Koljosen mukaan henkilöstöjohtamisessa on monia eri näkökulmia, mitä pitää huomioida.
– Tärkein niistä on ihmisten kuunteleminen ja ottautuminen asioihin. Joskus näkökulmat voivat mennä jostain syystä ristiin, esimerkiksi voi olla joitakin toiveita, joita ei voi käytännössä toteuttaa. Silloin on tärkeää, että ihmistä kuunnellaan ja keskustellaan ja perustellaan miksi jokin toive ei ole mahdollista toteuttaa.
Koljonen kuvailee itseään ihmisten kohtaamisessa asiaihmiseksi.
– Koen myös, että olen helposti lähestyttävä, tykkään jutella ihmisten kanssa ja olen kiinnostunut ihmisistä. Jos minulle on asiaa, voi tulla juttelemaan. Yleensä katson ensin faktat läpi, sen jälkeen teen perustellun päätöksen.
