Soteuudistus lähtöruutuun
SOTEPALVELUJEN tulevaisuuden kannalta tärkein hallituksen hanke, sote- ja maakuntauudistus, kaatui rymisten samalla, kun pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus pyysi ja sai eron tehtävästään. Vuosia valmisteltu uudistus haudattiin. Pettymys on päällimmäinen tunne. Maakuntatasolla ja seutukunnalla tehtiin paljon valmistelutyötä. Saimme valinnanvapauskokeilun myötä Kiuruvedelle uuden lääkäripalvelun, joka nopeutti lääkäriin pääsyä. Kuntayhtymän työterveyshuollon palvelut yhtiöitettiin ja realisoitiin. Valtakunnallisia osakeyhtiöitä on perustettu ja yhtiöihin on rekrytoitu henkilöstöä. Koko maan tasolla valmisteluun on käytetty yli 200 miljoonaa euroa veronmaksajien varoja ja paljon virkamiestyötunteja. Valmistelun alas ajaminen maksaa sekin.
KAIKKI tahot myöntävät sotepalvelujen uudistuksen tarpeen. Maamme väestö ikääntyy, syntyvyys alenee ja huoltosuhde heikkenee. Kuntatasolla sotepalveluihin tarvitaan yhä enemmän resursseja. Uudistuksesta käyty keskustelu keskittyi juuri sotepalveluihin. Maakuntauudistus, joka kuitenkin oli iso osa koko pakettia, jäi keskustelussa huomattavasti vähemmälle huomiolle. Johtopäätös on, että jos uudistus olisi keskittynyt yksin sotepalveluihin, hanke olisi voinut edetä. Maakuntauudistuksen sisältämät maakuntaliiton ja valtion alueviranomaisten tehtävien uudelleen järjestelyt olivat isoja kiviä kengässä. Paketti oli yksinkertaisesti eduskunnassa kaikkine perustuslaillisine ongelmineen liian iso nieltäväksi.
VAIKKA uudistus kaatui, Ylä-Savon kunnat järjestävät ja tuottavat sotepalvelut kuten ennenkin, siitä ei kuntalaisten tarvitse olla huolissaan. Kunnat ovat se taho tässä maassa, joka kantavat vastuun julkisista palveluista kuntalaisiin ja veronmaksajiin päin arjen tasolla. Vastuu ulottuu kuntayhtymien päätöksiin, kuntien yhtiöiden toimintaan ja ostopalveluihin, kuten yksityisten hoivapalvelutuottajien tapaukset todistavat. Johtopäätös on, että kuntien täytyy ottaa itselleen se omistajaohjaajan rooli kuntayhtymissä ja kunnallisissa osakeyhtiöissä, joka niille kuuluu rahoitus ja toiminnallisen vastuun kantajina. Pelkkä maksumiehen rooli ei vastedes kunnille riitä. Uudistuminen on välttämätöntä.
VALINNANVAPAUSKOKEILU jatkuu kuluvan vuoden elokuun loppuun osana STM: n rahoittamaa palvelusetelikokeilua. Meillä Kiuruvedellä tämä koskee Kuntalääkärit oy:n palveluja. Huonoin vaihtoehto on palvelun alas ajaminen, jolloin potilaat palautuvat terveyskeskuksen asiakkaiksi. Toivottavasti löytyy ratkaisu, jolla palvelu voi jatkua palvelusetelilainsäädännön kautta. Koska kokeilu käynnistyi valtioneuvoston aloitteesta STM:n toimeenpanemana, pitää valtion kantaa vastuunsa myös valinnanvapauden jatkon rahoituksesta tai turvata riittävän pitkä siirtymävaihe.
VAALIEN lähestyessä kaikki puolueet tuntuvat nyt olevan oppositiossa haudattuun malliin nähden. Mutta laajasti tunnustetaan, että sotepalvelujen järjestäminen tulisi organisoida vähintään maakuntatasolle. Perinteinen kuntayhtymämuoto helposti luo vain uuden maksuautomaatin peruskuntien rahoitettavaksi. Onko malli, jolla sotepalvelujen järjestämisvastuu siirretään maakuntatasolle ja maakunnalle annetaan verotusoikeus, mahdollinen? Ainakin puoluejohtajilla tuntui taannoin olevan tähän malliin kohtuullista uskoa. Nähtäväksi jää mihin uusi hallitus ryhtyy.
JARMO MUINIEKKA
Kiuruveden
kaupunginjohtaja
