Vaalilupaukset – utopiaako?
KANSANRINTAMAHALLITUS on pysynyt niin sotesta kuin vanhustenhoidosta toistaiseksi vielä hiljaa. Mihin katosi keskustelu vanhustenhoidon laadusta? Ennen vaaleja kokoomus joutui maalitauluksi rehellisestä ja asiantuntijoiden tukemasta mielipiteestä, ettei hoitajamitoitus ratkaise ongelmia, koska hoitopaikat ovat erilaisia.
SEN sijaan kymppejä aiotaan jakaa eläkeläisille. Antti Rinne on toki takamatkalla annetusta vaalilupauksesta, mutta kovasti hän suunnittelee lisäkymppejä pieniin eläkkeisiin. Rinne lupasi 100 euroa nettona kuukaudessa lisää alle 1400 euron eläkkeisiin 1.5.2018. Tämän hän aikoi toteuttaa useamman vuoden ohjelmalla. Harvinaisen konkreettinen ja suora lupaus poliitikolta. Jos tämä toteutuisi, puhuttaisiin jopa miljardin menoerästä. Tämän vuoden toukokuussa (HS 4.5.2019) hän vakuutti, että "korotus on määrä toteuttaa vaalikauden aikana, ellei huono talouskehitys viivästytä aikataulua hieman".
HEINÄKUUSSAa satasesta oli jäljellä enää puolet, 50 euroa, kun satasen kohtalo nakattiin kolmikantaan. Rinteen mukaan: "nyt haetaan kolmikantavalmistelussa toivottavasti ratkaisua, jolla pystytään koko satanen tällä vaalikaudella toteuttamaan. Jos tämä ei onnistu tällä vaalikaudella ja yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, sitten täytyy löytää uusia eväitä, jotta tämä voidaan toteuttaa".
PORIN SuomiAreenan paneelissa kokoomuksen Antti Häkkänen totesi: – Lähdettiin keräämään ääniä ja pääministeripaikkaa vappusatasella. Ja nyt kun näyttää siltä, että se ei toteudu, niin totta kai – äänestäjien pitää kysyä, ovatko asiat menneet aiheellisesti?
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies linjasi EK:n seminaarissa: "no go", vappusatasen toteuttamisesta. Myös SAK:sta on katsottu, että tavoitetta on vaikea viedä eteenpäin.
Vieläkin pääministeri Rinne yrittää puhaltaa vappusatastaan henkiin korostaen puhuneensa useamman vuoden ohjelmasta, jonka ensimmäinen osa on nyt täyttymässä. Myös 0,7:n hoitajamitoituksen toteutumiseen käytetään samaa logiikkaa: -Se lähtee käyntiin jonkin ohjelman kautta ja lisääntyy vuosittain.
KOKOOMUS on perinteisesti halunnut jättää sadat miljoonat palveluiden parantamiseen, kuin että ne kylvettäisiin verotettavaksi tuloksi kansalaisille. Kun rahat laitetaan palveluihin, osansa saavat kaikki kansalaiset – myös pienempipalkkaiset, jotka ovat veronsa maksaneet, mutta jäävät tukien ulkopuolelle.
Äänestäjien kannattaa seuraavissa vaaleissa olla tarkkana. Jo nyt näyttää, että osa vaalilupauksista tulee kutistumaan haavekuviksi, joiden toteutus siirtyy hamaan tulevaisuuteen ja muiden vastuulle tai velkarahalla lunastettaviksi. Rinteen ajatusmaailmaa kuvaa hänen vuonna 2015 antamansa kommentti, joka aiheutti someraivon jo silloin: "Hölmöä miettiä, mikä maan tai maapallon tila on 100 vuoden kuluttua, eihän meistä kumpikaan ole silloin enää elossa.”
YKSILÖN velka ei periydy seuraavalle sukupolvelle "isien pahoina tekoina", mutta valtion velka periytyy. Se 100 miljardin velka, jolla 2000-luvun alun ihmiset ovat rahoittaneet itselleen mukavan elämän, mitataan ulos meidän lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme pidentyvänä työaikana, pienentyvinä eläkkeinä ja pahimmillaan Kreikan tapaisina talouskatastrofeina. Ja nyt aiotaan ottaa lisää velkaa surutta. Sitä, että meidän lapsillamme on ankeat ajat edessä, ei kukaan rohkene kertoa.
TYÖLLISYYSASTEEN nostaminen on Suomen talouspolitiikan tärkein tehtävä. Mitä suurempi osa väestöstä on työssä, sitä vauraampi yhteiskunta on ja sitä helpompaa on rahoittaa julkistaloutta. Meillä työikäisten määrä pienentyy koko ajan. Työllisyysaste tulee entisestään laskemaan, kun nyt aiotaan myös aktiivimalli purkaa vasemmistoministerin toimesta. Järkevämpää olisi ollut pitää aktiivimalli, kehittää sitä ja lisätä vielä enemmän resursseja työvoimatoimistoihin. Rinteen ohjaama linja-auto on varmaankin matkalla "samaan suuntaan", mutta tuo suunta on väärä. Se vie velkaantumiseen ja suurempiin ongelmiin.
TUIJA KASTARI
Kiuruveden Kokoomuksen
puheenjohtaja
