Kiuruveden kaupungin taloustilanne on haastava. Kumulatiivinen alijäämä on katettava viimeistään vuonna 2023. Kysyimme suurimpien puolueiden edustajilta, miten he hoitaisivat yhteistä kukkaroa.
Vasemmistoliiton Pentti Ahponen myöntää, että Kiuruveden taloustilanne on haasteellinen.
– Vaikka äskettäin saimme harkinnanvaraista valtionosuutta noin miljoona euroa ja samalla summalla myytiin metsää, niin on hyvä muistaa, että ne olivat kertaluontoisia tuloja, jotka antoivat ainoastaan hetkellisen hengähdystauon. Tulevina vuosina ei ole tällä haavaa tiedossa vastaavia satunnaisia tulonlähteitä.
Vuonna 2020 saadut koronatuet auttavat merkittävästi kaupungin kumulatiivisen alijäämän kattamisessa, mutta koronatukia ei kuitenkaan jää säästöön seuraaville vuosille.
– Kyllä tässä siis paljon muitakin toimia tarvitaan, jotta voidaan säästää se kolme miljoonaa euroa vuoteen 2023 mennessä ja välttää kriisikunnaksi päätyminen.
Ahponen sanoo kuitenkin uskovansa, että talouden tasapainottamisessa onnistutaan, kunhan tehdään yhteistyötä ja kaikilla valtuutetuilla on tahtotila Kiuruveden tilanteen kohentamiseen.
– Joitain toimenpiteitä on jo aloitettu ja niitä pitää jatkaa heti, kun uusi valtuusto on valittu. Samoin meidän tulee keksiä lisäkeinoja. Itse pidän hyvin todennäköisenä sitä, että melko pian on palattava muun muassa Perlaconin tekemiin laskelmiin ja esityksiin, hän vihjaa.
Konsulttiyhtiö tuli kiuruvetisille tutuksi viime vuonna, kun pohdittiin kyläkoulujen lakkauttamista.
Ahposen mukaan yksi iso tekijä talouden kannalta on tuleva soteratkaisu. Hän toivoo, että se olisi Kiuruveden kannalta suotuisa, sillä sotemenot ovat nyt normaalia korkeammat.
Ahponen tarkastelisi myös kaupungin toimintoja. Niistä voisi olla mahdollista säästää lisää, samoin eläköitymisten kautta.
– Yksi suuri ongelma ovat verotulot. Paitsi uusia asukkaita, Kiuruvedelle on saatava etenkin uusia yrityksiä.
Ei yhtä viisastenkiveä
Keskustan Sisko Toivanen sanoo, että Kiuruveden olisi mahdollista lisätä tuloja jonkin verran hankkeilla, joita varsinkin nuorisotoimi on tehnyt jo pitkään.
– Viime vuonna opetustoimen hankkeet, osin koronaan liittyen, ovat tuoneet lisäresurssia opetuksen järjestämiseen. Asiakasmaksuihin ei ole kuitenkaan vara tehdä korotuksia, koska yleensä palvelun käyttö sen jälkeen pienenee, olipa kyseessä uimahalli tai päivähoito. Alennuksiinkaan ei ole varaa.
Menoihin puuttuessa on tärkeää, ettei säästetä itseä hengiltä.
– Henkilöstöä tulee vähenemään eläköitymisten kautta jonkin verran, mutta pitää huolehtia, ettei määrä putoa liian alas ja aiheuta liian suurta työkuormaa.
Kaupungin kiinteistöselvitys on meneillään ja tätä kautta voi mahdollisesti tulla ilmi käyttökulujen vähentämisen mahdollisuus.
– Samaan aikaan selvitetään omina osakeyhtiöinään toimivat Yrityskiinteistöt ja Kiurunkulma: saadaanko toimintoja yhdistettyä, voidaanko yritysten käytössä olevia vuokratiloja myydä vuokralaisille ja voiko loput kiinteistöt yhdistää kaupungin omiksi kiinteistöiksi.
Sotekulujen pienenemiseen Toivanen ei usko ennen mahdollisen maakuntasoten tuloa.
– Menoja voisi hillitä siten, että järjestetään kodinhoitoapua, joka voisi synnyttää soteyrittäjyyttä ja työllistää ihmisiä. Vanhusten mahdollisuus käyttää kotitalousvähennystä voi olla pieni, mutta ihmisiä voi opastaa ostamaan palveluja kotiin ja saamaan verohyötyä.
Yritysten avustaminen rahallisesti on kiellettyä kuntalaissa, mutta elinkeinopalvelut voi neuvoa ja opastaa yrittäjiä.
– Tämä ei maksa mitään, mutta voi tuottaa paljon hyötyä yrityksille ja kunnalle.
Koulujen kohdalla on seurattava oppilasmäärän muutosta sekä opetustilojen kuntoa ja varmistettava opetuksen laatu.
– Jos tuntien määrää jouduttaisiin pienentämään sen takia, että meillä on liikaa rakennuksia vaikkapa keskustassa, niin koulujen määrää joudutaan pohtimaan tarkasti. Ainakin aiemmissa valtuustoissa on painotettu, että opetuksen kustannuksella ei saa pönkittää seiniä.
Lisäksi Toivanen lähtisi tutkimaan uusia yritysmahdollisuuksia biotaloudesta.
Tarkkaa taloudenpitoa
Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Lassi-Pekka Pöksyläisen mukaan Kiuruveden taloustilanne on haastava. Kumulatiivinen alijäämä on 3,4 miljoonaa euroa. Tästä tosin voidaan kattaa merkittävä osa vuoden 2020 ylijäämällä.
– Jatkossa alijäämän kertymistä on varottava ja keinoja siihen on etsittävä laajalla rintamalla.Yritysmyönteisyyttä pitää parantaa maataloutta unohtamatta. Maatalous on kuitenkin kaupungin suurin työllistäjä ja kaupungin tulonlähde. Maataloudessa pitää lisätä kunnan ja viljelijöiden vuorovaikutusta.
Pöksyläinen pitäisi jatkossa huolta hyvästä palvelutasosta ja kehittäisi palveluita kuntalaisten eduksi.
– Tässä pitää miettiä, mitä kunnan kannattaa itse tuottaa ja mitä ostaa paikallisilta yrityksiltä ja tätä kautta tukea yrittäjyyttä. Veroaste on jo korkea naapurikuntiin verrattuna, joten veronkorotuksia tulisi välttää.
Pöksyläinen lähtisi kunnan taloudessa tarkasta taloudenpidosta, ettei leikkauksiin tai syömävelan ottamiseen tarvitse turvautua, koska maksumiehiksi joutuvat lopulta kuntalaiset.
– Investoinneissa on huomioitava tarve ja kustannustehokkuus, olemassa oleva rakennuskanta ja käytössä oleva toimintakate. 20 miljoonan hirsikoulu ei valitettavasti ole realismia.
