Aino Tiihonen täyttää kunnallisvaalien jälkeen 19 vuotta. Tiihosen sydäntä lähellä ovat luonnollisesti nuorten asiat.
Kuntavaalit 2021, Politiikka (muokattu 24.3. 8:44) Jaana Selander

”Yläkoulun pressa” saa äänensä kuuluviin

Aino Tiihonen (18) lienee nuorimpia kuntavaaliehdokkaita Kiuruvedellä ainakin tällä hetkellä.

Aino Tiihonen halusi lähteä kuntavaaliehdokkaaksi, koska hän on ollut pienestä pitäen kiinnostunut politiikasta ja vaikuttamisesta. Hän on ollut ala-asteelta lähtien aktiivisesti mukana koulun toiminnassa ja kertonut oman mielipiteensä. Tiihonen on vaikuttanut oppilaskunnan hallituksissa Yläkoulussa ja lukiossa.
– En ole sivusta seuraaja. Joten kun minua kysyttiin kokoomuksen ehdokkaaksi, ajattelin, että no, mikä jottei, kun asia kuitenkin kiinnostaa. Saatan myös lähteä opiskelemaan politiikan tutkimusta Tampereelle ja mahdollisesti voisin joskus olla eduskuntavaaliehdokkaana. Aika näyttää.

Lukion opiskelijoiden hallituksessa Tiihonen on oppinut yhteistoimintaa, sillä oppilaskunnassa päätettiin aina yhdessä asioista.
– Olen ehdottanut, että kouluun hankitaan mikro ja yhdessä esitimme jääkaapin hankintaa, olen myös ollut järjestämässä eduskuntavaalien aikaan vaalipaneelia lukiossa. Oppilaskunnassa mukana oleminen on antanut rohkeutta, ehdottomasti. Hyvä ilmapiiri on kannustanut sanomaan asioita. Viisauttakin kokemus on antanut, olen oppinut tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja hyväksymään, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä. Olen myös oppinut joustamaan omista mielipiteistä.

Aino Tiihonen aikoo olla kuntavaaliehdokkaana esillä pääasiassa sosiaalisessa mediassa, Facebookissa ja Instagramissa.
– Näytän omaa elämääni ja kerron omia mielipiteitäni. Korona-aikana some on hyvä kanava, saa nähdä salliiko korona-aika yhteisiä toritapahtumia?

Aino Tiihoselle kuntavaaleissa läheisiä ovat nuorten ja nuorten aikuisten asiat.
– Tavoitteena on saada nuoret pysymään täällä ja muuttamaan opiskelujen jälkeen Kiuruvedelle. Myös urheilu- ja kulttuuritoiminta on sydäntäni lähellä. Kiuruvedellä on näihin molempiin hyvät mahdollisuudet. Haluan painottaa ehdokkaana, että hyvät harrastusmahdollisuudet myös pysyisivät täällä ja voisivat parantuakin vielä. Se voisi houkutella nuoria palaamaan Kiuruvedelle, kun täällä on elämää.

Aino Tiihonen on itse harrastanut nuorempana aktiivisesti uintia, jalkapalloa, jääkiekkoa, eri tanssimuotoja, taitoluistelua.
– Nykyään harrastan aktiivisesti kuntosalilla käymistä ja juoksemista. Liikunta on kaikille hyvä harrastus. Olen sitä mieltä, että esimerkiksi kuntosalikortti, mikä maksaa 200 euroa, pitäisi tarjota kaikille nuorille veloituksetta.

Aino Tiihonen lähtee kuntavaaliehdokkuudesta hakemaan kokemusta.
– Olen sen verran reipas, että saan kyllä oman ääneni ja tahtoni läpi.

Tiihonen on valinnut puolueekseen kokoomuksen, sillä kokoomuksen arvot ovat lähellä hänen omia arvojaan.
– Olen kasvanut reippauteen ja yrittäjähenkisyyteen, sillä tulen yrittäjähenkisestä perheestä. Kokoomus tukee myös nuoria muun muassa pitämällä kiinni opintotuesta. Kokoomus on ihan normaalien ihmisten puolue, itse olen normaali ihminen.

Realistinen kuva

Heli Tikkanen oli 19-vuotias, kun hänet valittiin Kiuruveden kaupunginvaltuustoon keskustan listoilta vuonna 2017. Tikkanen ei asetu kevään kuntavaaleissa ehdolle, koska haluan keskittyä uuteen työhönsä jalostuasiantuntijana Faballa.
– Valtuustotyöskentely oli opettavaa monella tavalla, siinä sai hyvin realistisen kuvan Kiuruveden kaupungin tilanteesta ja siitä, miten lautakunta-, valtuusto- ja hallitusketju toimii asioiden päätöksenteossa. Ihaninta hommassa oli se, että ryhmä ja valtuusto ottivat uuden ja vieläpä nuoren valtuutetun rohkeasti vastaan, en kokenut oloani uutena nuorena millään tavalla hankalaksi tässä porukassa.

Heli Tikkanen kuului sivistyslautakuntaan, jossa työskentely oli hänestä ”todella mielekästä”.
– Varjopuolena hommasta on pakko sanoa se, minkä joka ikinen tietää, eli valtuutettuna on kiven ja puun välissä, hankalan taloustilanteen ja kuntalaisten halujen välissä tasapainottelemassa. Kritiikkiä saa tulla, mutta se olisi uskottavampaa, jos kritiikistä huomaisi, että sen antaja on itsekin perehtynyt asiaan, eikä kommentoisi päätöksiä vain oma näkökulma edellä, Tikkanen listaa.

Nuoret ehdokkaat innostavat äänestämään

Kuntavaalit antavat monille aloitteleville poliitikoille paikan saada kokemusta vaalikampanjoinnista ja edustajan työstä. Tämän ansiosta voitaisiin olettaa, että nuoria ehdokkaita olisi mahdollisesti enemmänkin mukana kuntavaaleissa. Nuorten ehdokkaiden määrä on kuitenkin vähäisempi kuin vanhemmassa ikäluokassa eikä nuoria ole saatu puolueiden ehdokaslistoille enempää.

Tämä tulee esiin Fiija Maunulan Tampereen yliopistoon vuonna 2020 tekemästä kandidaattitutkielmasta Nuoret kuntavaaleissa, Kuvaileva tilastollinen analyysi nuorten äänestysaktiivisuudesta kuntavaaleissa.

Maunula päättelee, että nuorten ehdokkaiden vähäiset luvut voivat liittyä myös siihen, että omiin yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin ei uskota tarpeeksi. Kokeneet poliitikot ovat myös kuntavaaleissa vahvoilla, jonka takia kynnys lähteä uutena ja nuorena ehdokkaana ehdolle saattaa olla korkea.

Kuntavaaleissa korkein äänestysprosentti vuonna 2017 oli 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä, jolloin suuri osa äänistä jakautuu todennäköisesti myös vanhemmille ehdokkaille. Kun suuri osa äänestäjistä on nuorempaa ikäluokkaa huomattavasti vanhempia, on vaikeaa löytää myös ehdokaskuntaa, joka kannattaisi samoja aatteita nuoremman ehdokkaan kanssa.
Yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ymmärtäminen olisi tärkeää saada kasvuun myös nuorten keskuudessa. Mikäli nuoria saataisiin ehdolle kuntavaaleissa enemmän, saattaisi se innostaa myös nuorempaa ikäluokkaa äänestämään aiempaa vilkkaammin.

Nuorten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen liittyy nykyään monia erilaisia muotoja, jonka takia äänestäminen ei ole välttämättä enää ensisijainen tapa vaikuttaa. Kiinnostus kuntavaaleja kohtaan on laskenut jo monia vuosia.Myöskään äänestäminen ja ehdolle lähteminen ei ole houkutellut nuoria.