Kun turpeen käyttöä vähennetään voimalaitosten energiantuotannossa, on monen energiayhtiön huolenaiheena, riittääkö polttamiseen kotimaista puuta kohtuuhintaan.
Talous (muokattu 30.3. 13:58) Jaana Selander

Kiuruvesi lämpiää kestävästi

Kiuruvetisten kodit lämpiävät paikallisilla, uusiutuvilla puupolttoaineilla 99-prosenttisesti. Esimerkiksi turvetta ei käytetä kaukolämmöntuotannon polttoaineena ollenkaan Sahatien kahdessa biolämpökeskuksessa.

Turpeen energiakäyttö vähenee nopeasti ja turpeen tuottajat sopeuttavat tuotantonsa tarpeeseen. Tämän kehityksen seurauksena turve menettää huoltovarmuuskykynsä viimeistään vuonna 2025, koska uutta turvetta ei nosteta ja tuottajat keskittyvät vain vanhojen varastojen realisointiin. Savon Voiman, kuten muidenkin maamme energiayhtiöiden, huolenaiheena on, riittääkö voimalaitosten energiantuotantoon kotimaista puuta. Tämä on välttämätöntä, koska polttoon perustumattomat ratkaisut eivät voi korvata turve-energiaa nopeasti ja matkalla kohti uusia lämmön lähteitä myös uusiutuvan puun energiakäyttö lisääntyy nopeasti.

– Kilpailu puupolttoaineesta lisääntyy ja sen kustannusnousua pyritään ehkäisemään esimerkiksi kehittämällä sen hankintaa. Esimerkiksi Kiuruvedellä noin 75 prosenttia käytetystä puupolttoaineesta on sahojen sivutuotteita kuten kuorta ja sahanpurua ja tästä valtaosa tulee biolämpölaitosten vieressä olevalta Kiurutimber Oy:n sahalta, kertoo tuotantopäällikkö Kari Anttonen Savon Voimalta. Lisäksi osa sahojen sivutuotteista tulee Iisalmen Sahat Oy:n sahalta Iisalmesta. Loput noin neljännes puupolttoaineesta on paikallisia lähialueen metsähakkeita.
Sahatiellä sijaitsevien biolämpökeskusten tehot ovat 8 MW ja 3,5 MW. Näistä suurempi toimii päätuotantolaitoksena ja on varustettu savukaasujen lämmöntalteenottolaitteistolla, jonka avulla maksimoidaan kaukolämmön tuotannon energiatehokkuus.

Tuontantopäällikkö Kari Anttonen laskee, että kuutiometrissä sahanpurua ja kuorta on energiaa noin 500 – 600 kWh. Tämä vastaa noin 60 litraa öljyä. Kuva: SAVON VOIMA

Tuhka hyödynnetään

Biolämpökeskuksilla syntyvä tuhka hyödynnetään 100-prosenttisesti metsälannoitteen raaka-aineena ja näin pyritään maksimoimaan myös kiertotalouden mahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa. Puusta syntyvä tuhka vauhdittaa lannoitteena uuden metsän kasvua. Tuhkaa kertyy noin 140 000 kiloa vuodessa.

Kaukolämmön toimituksen turvaa kovimmillakin pakkasilla sekä mahdollisissa biolämpökeskusten toimintahäiriöiden aikaan kolme öljylämpökeskusta Sepäntiellä, Erätiellä sekä Torikadulla.

– Näiden osuus kaukolämmön tuotannosta on alle prosentti. Näin voidaan todeta, että Kiuruveden kaukolämpö on lähes 100-prosenttisesti paikallisilla uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lähilämpöä.

Öljylämpökeskukset toimivat Anttosen mukaan erinomaisesti talven kovimmilla pakkasilla, kun biolämpökeskusten teho ei riitä kattamaan koko kaukolämpöverkon tehon tarvetta.

– Vastaavaan tuotantokäyttöön ei ole vielä tällä hetkellä olemassa toista yhtä kustannustehokasta ratkaisua. Toki pitkällä aikavälillä varmasti löytyy vaihtoehtoisiakin tuotantomuotoja tähän vara- ja huippulämpökeskuskäyttöön.

Savon Voimassa tutkitaan jatkuvasti polttoon perustumattomia lämmöntuotantomuotoja ja niiden hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa. Näitä mahdollisia tuotantomuotoja ovat esimerkiksi eri lämmönlähteitä hyödyntävät lämpöpumput sekä geoenergia.

– Esimerkiksi Iisalmeen investoimme tulevana kesänä lämpöpumpun, joka tuottaa kaukolämpöä voimalaitoksen prosessin hukkalämmöistä sekä kesäaikaan kaukolämpöä ulkoilmasta kun voimalaitos ei ole tuotannossa. Kaukolämpöhän on vain tehokas tapa siirtää lämpöä sen tuotantopaikasta sitä tarvitseville. Tämä mahdollistaa mm. teollisuudessa syntyvien hukkalämpöjen hyödyntämisen rakennusten lämmityksessä, kuten teemme esimerkiksi Siilinjärvellä. Erilaiset kaukolämmön tuotantomuodot polttamisen rinnalla tulevat varmasti yleistymään tulevaisuudessa. Haluamme kehittää kaukolämmön tuotantoamme yhä ympäristöystävällisempään ja vastuullisempaan suuntaan.

65 rekkakuormallista

Yhteensä puuperäisiä puupolttoaineita käytetään Sahatiellä noin 65 000 MWh vuodessa.

– Esimerkiksi tämän vuoden tammikuussa Sahatiellä puuperäisten polttoaineiden käyttö on vuodessa noin 50 000 MWh, tammikuussa polttoainetta käytettiin on oin 6 600 MWh, joka vastaa noin 65 rekkakuormallista puuperäistä polttoainetta. Toki Sahatielle ei näin montaa rekkaa kulje, kun valtaosa polttoaineista tulee kauhakuormaajalla viereiseltä sahalta, Anttonen sanoo.

Lämmityskaudella talven kylmimpinä kuukausina kuluu luonnollisesti merkittävin osa vuoden polttoaineista. Kesällä kaukolämmön tarve on vain noin 10 % talven huipuista, kun kiinteistöt käyttävät lämpöä pääasiassa vain lämpimän käyttöveden lämmittämiseen.