Historiatoimikunnan jäsenet Mira Kokkonen, Jouko Tenhunen ja Pentti Ahponen (oik.) ovat tyytyväisiä historioitsija Juha Pohjosen (toinen oikealta) kirjoittamaan Kiuruveden historiaan.
Kirjallisuus, Kulttuuri (muokattu 6.4. 14:44) Jaana Selander

Vuotavasta veneestä tappia ei päästetty irti

 

Juha Pohjonen on kirjoittanut lukuisia yrityshistorioita ja tietokirjoja. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2000 aiheesta Maanpetturin tie. Maanpetoksesta vuosina 1945-1972 tuomitut.

Historioitsija Juha Pohjosen kirjoittama Kiuruveden historia, Kiuruvesi Kaupunki keskellä Suomea, ilmestyy tänään. Teos kertoo Kiuruveden elämänmenosta laajasti ja elävästi 40 vuoden ajalta.

Pohjonen sanoo ensin saaneensa kiuruvetisistä käsityksen, että he ovat tavallisia savolaisia, mutta huomanneensa kiuruvetisissä olevan hetkittäin pohjalaisuuden ripauksia, jukuripäisyyttä.
– Mutta ei sekään ole kiuruvetisyyttä, vaan vedätystä. Kiuruvetisestä ei saa normisavolaista, eikä normipohjalaista. Kiuruvetinen on kiuruvetistä rotua, kiuruvetisyys on savolaisuuden alalaji, kuvailee Pohjonen.

Mikä on Kiuruvesi?

Juha Pohjonen aloitti historiateoksen tekemisen selvittämällä ensin mikä on Kiuruvesi.
– Minulla ei ollut muuta tietoa kuin että täällä on kepulaisia ja körttiläisiä, mutta löytyihän täältä vänkyrävasemmistolaisia tasapainottamassa.

Pohjonen kuvaa Kiuruveden suurta muutosprosessia väkiluvun kehityksellä. Väkimäärä on tippunut 40 vuodessa 12 000 ihmistä, 8000 ihmiseen.
– Mitä se on tarkoittanut sivukylille ja haja-asutusalueelle? Kuinka paljon se on vaatinut kaupungilta, että voidaan pitää jonkinnäköiset lakisääteiset palvelut? Kunta ja kaupunki ovat joutuneet panostamaan järjettömästi, että Kiuruvedelle on saatu yritystoimintaa. Välillä on menty päin perhettä ja välillä on tullut loistavia onnistumisia. Kuten Sermet, joka oli hyvää tuuria, tuuria oli, että tuote oli hyvä, lämpökattilat lähtivät vetämään. Se on ollut valtavan iso sattuma Suomen elinkeinoelämälle ja Kiuruvedelle, oikea jackpot! Kun tämän taloudellisen viitekehyksen ympärille on rakentunut jonkin verran rahaa, on voitu rakentaa vanhustentaloa ja peruskorjata kouluja, joista on tapeltu viimeiset 70 vuotta ja pystytty luomaan suurin piirtein tasapainoinen Kiuruvesi.

Ei sen toraisampaa kuin muuallakaan

Pohjosen ennakkokäsitys oli, että Kiuruvedellä kuntapolitiikka on poikkeuksellisen toraisaa ja riitaisaa, mutta se osoittautuikin ihan tavallisen toraisaksi ja riitaisaksi.
– Asiat ovat kyllä riidelleet, mutta hyvin harvoin ihmiset. Kuin olisi istuttu vuotavassa veneessä, jossa tappi on irti. Puoluepoliittinen diskurssi on käyty ensin, että kukahan sen tapin laittaa, mutta jokainen tietää, että joku sen laittaa ennen kuin hukutaan. Joku asia on vedetty väliin todella tiukoille, kuten Kulttuuritalon rakentaminen ja koulujen lakkauttamiset, mutta aina tappi on laitettu, eikä kukaan ole hukkunut.

Tutkijalle vaikea asia on ollut kirjoittaa viidestä viimeisestä vuodesta, sillä moni asia on vaiheessa, kuten nyt sosiaali- ja terveydenhuollonuudistus.
– Ei voi lähteä spekuloimaan, on jätettävä ilmaan, kun ei ole olemassa ehdotonta totuutta. Yllättäen hankalampia asioita kirjassa oli Iskelmäviikko, josta luultavasti tulee keskustelua. Kirjoittamani takana seison, kenenkään mieltä enkä itse tapahtumaa ole halunnut pilata.

 

Kaupunginjohtaja Esko Rautio kuului niin sanottuun everstijunttaan, joka sai paljon asioita läpi, mutta kaikesta päätettiin lopulta yhdessä valtuustossa.

Pohjonen on nostanut esille myös Kiuruvedellä vierailleet intiaanit piristyksenä ”uuvuttavamman hallintoasian keskelle”.
– Ja on joukossa pieleenkin menneitä asioita. Kaupunginjohtaja Timo Halonenkin sanoi, että joskus menee päin perhettä, joskus taas ei.

Kirjassa käydään läpi kunnan irtisanomisia 1990-luvulla, maatalouden rakennemuutosta ja kuinka Paavo Väyrynen on ollut Kiuruvedellä suosituin poliitikko ja miten kaikki tämä on heijastunut ihmisiin ja toimintaan.
– Lasten kuviin olen satsannut, sillä 3–5-vuotias lapsi on joko säikähtynyt, hämmästynyt tai ilahtunut, siksi lapsia ja heidän silmiään. Ja onhan Kiuruvesi kotihoitokunta, mikä johtuu ideologiasta.

Kiitos toimikunnalle

Historiatoimikunnalle Pohjonen antaa kiitokset ohjauksesta ja valvomisesta. Riitoja ei ole ollut, eikä kiistoja.

– Eri mieltä on oltu, mutta henkilösuhteisiin se ei ole vaikuttanut.

Myös Kiuruvesi-lehti saa kiitokset valtuustokokousten raportoinnista. Pohjosen mukaan jutut ovat uniikkia, sellaisia ei enää mikään lehti julkaise. Toimittaja on raportoinut kokoukset välihuomautuksineen.  – Kerrassaan herkullista aineistoa.

Pohjonen näkee Kiuruveden tulevaisuuden valoisana jo sijaintinsa puolesta.
– Ylä-Savon ammattiopisto työntää melkein joka alalta koulutettuja ammatti-ihmisiä. Tulevaisuudessa ei ole muuta kuin voitettavaa. Olkoon Kiuruvesi itsenäinen tai ei, kiuruvetisyys on kiuvetisyyttä, vaikka kiuruvetinen asuisi Helsingissä.

 Päätös 140-vuotisjuhlakokoukessa

Päätös Kiuruveden historian tekemisestä nuijittiin kunnan 140-vuotisjuhlassa vuonna 2013. Historiikistä päättäminen oli valtuuston juhlakokouksen ainoa asia. Historiikin tekemiseen päästiin kuitenkin vasta vuonna 2017.

Tohtiori  Juha Pohjosen työtä on koko kirjoittamisprosessin ajan ohjannut historiatoimikunta. Toimikunnassa on yhdessä mietitty haastateltavia, luettu kirjoitettua tekstiä ja puhuttu paljon.
– Tämä on ollut huikea kokemus. Olen saanut ryhmästä vertaistukea. Asiat ovat olleet hankalia aikaisemminkin, mutta aina on selviydytty, sanoo toimikunnan jäsen, hallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen.

Kokoontumisissa vapautunut tunnelma

Toimikunnan toinen jäsen Pentti Ahponen luonnehtii historiateosta kunnianosoitukseksi niille kiuruvetisille, jotka ovat saaneet paljon aikaan ja rakentaneet kuntaa 40 vuotta. – Siksi tämä kirja ei ole pelkkä kirja.

Ahposen mukaan toimikunnan henki on ollut koko ajan vapautunut.

– On ollut helppoa kertoa asioista, kun on ollut hyvä tiimi. Porukkaa tulee ikävä.

Ahposen mielestä nyt oli viimeiset ajat tehdä historiateos. Jos päätös kirjan tekemisestä olisi jätetty myöhempään, se olisi voinut jäädä tekemättä kunnan talousvaikeuksien takia.

 

Mielenilmaus maaseudun puolesta, traktorimarssi torille vuonna 2005. Kiuruvedellä viimeiset 70 vuotta väännetty kouluista.

Hyvä ja luettava kirja

Kolmas toimikunnan jäsen Jouko Tenhunen kertoi historian kirjoittamisen lähtökohtana olleen luettavuuden.

– Mielestäni Juha Pohjonen on onnistunut siinä hyvin. Kirja kertoo Kiuruveden elämästä laajasti 40 vuoden ajalta, ei vain kunnallisesta päätöksenteosta. Elinkeinopuolen ratkaisut ovat kirjassa esillä vahvasti, koska ne aiheuttivat keskustelua kunnassa ja lehdissä.

Tenhunen sanoi Kiuruvedellä olleen onni, että viranhaltija- ja luottamushenkilöjohto on kyennyt yhteneväisesti ajattelemaan, toimimaan, valmistelemaan ja päättämään. On oltu eri mieltä, mutta riidellä ei ole tarvinnut, vaikka vaikeita ratkaisuja on tehty, sellaisia ovat olleet koulu- ja sopeuttamisratkaisut.
– Mutta on ollut myös onnistumisia, sahalla sahataan nyt enemmän kuin koskaan, oli Sermet ja nyt KPA Unicon. Kiuruvesi on vesitetty ja toivottavasti saadaan valokuitukin vedettyä loppuun. Voi sanoa, että tämä 40 vuotta on maistunut elämältä, kun on saanut olla Kiuruvettä rakentamassa. Kirja on myös kunnianosoitus niille, joita ei ole mainittu ja ruohonjuuritason työntekijöille.

Kiuruveden historia Kiuruvesi Kaupunki keskellä Suomea, tulee myyntiin tänään keskiviikkona. Kirjaa on mahdollista ostaa Kiuruveden kirjakaupasta, kaupungintalosta ja kirjastosta. Lisäksi kirjaa voi tilata kirjakaupan kautta kotiin.