Merja ja Veli-Matti Repkan uusi pihattonavetta otettiin käyttöön viime lokakuussa. Tervaharjun tilan lypsykarja on oppinut hyvin uuden navetan rutiineihin. KUVA: TIINA KILVENSALMI
Uutiset (muokattu 9.4. 14:57) Tiina Kilvensalmi

Pihattonavetta ja lypsyrobotti toivat uudet rutiinit Repkoille

Maatalousyrittäjät Merja ja Veli-Matti Repka iloitsevat uudesta navetasta. Tervaharjun tilan 1300 neliöinen pihattonavetta otettiin käyttöön viime lokakuussa Koskenjoella.

Lypsyrobotin tasainen hurina ja lehmien rauhallinen käyskentely Tervaharjun tilan uudessa pihattonavetassa on levollinen näkymä Merja ja Veli-Matti Repkalle. Pitkäaikainen haave uudesta navetasta toteutui viime vuonna, kun Repkat käynnistivät rakennusurakan viime keväänä.

Ensimmäisen kerran uutta navettaa suunniteltiin jo vuonna 2014. Uuden navetan piirustuksetkin olivat jo Repkojen käsissä. Venäjän asettamat pakotteet ja maidon hinnan romahtaminen veivät piirustukset pöytälaatikkoon. Maidon hinnan pudotessa toistamiseen piirustukset laitettiin kirjekuoreen ja unohdettiin koko projekti.

– Silti koko ajan ajatuksissamme oli haave uudesta navetasta. Sitä kypsyteltiin muutama vuosi. Tarkoitus oli aloittaa rakentaminen tänä kesänä, mutta ympäristölupien, rahoituksen ja kaiken muun mennessä niin jouhevasti pääsimmekin projektin kimppuun jo viime keväänä, Repkat muistelevat.

Repkoja uuteen navettaan investoiminen ei pelottanut, sillä he uskovat vahvasti maatalouden tulevaisuuteen.

– Nuorten aloittajien puolesta harmittaa nämä vaikeat ajat. Heillä olisi intoa ja ammattitaitoa kehittää tiloja. Ne tilat jotka aikovat jatkaa, tulevat investoimaan tulevaisuudessa, Repkat uskovat.

Tervaharjun tilan lypsyrobotilla on välillä jonoakin, kun lehmät odottavat omaa vuoroaan. KUVA: TIINA KILVENSALMI

Muuttopäivä oli hulinaa

Molemmat muistavat kuin eilisen päivän, kun lehmät lypsettiin ensimmäistä kertaa robotin toimesta 13. lokakuuta.

– Se oli kyllä hulinapäivä. Lehmät siirrettiin aamusta tänne ja mummot toivat päivän mittaan ruokakattiloita navetan toimistolle, Merja muistelee.

Alkuun lehmiä piti ohjata robotille, joka tallensi jokaisen lehmän vedinkoordinaatit. Sitten lehmien vuorokausirytmi piti hävittää pitämällä valoja navetassa ympäri vuorokauden. Kun vuorokausirytmi hävisi, lehmät oppivat hyödyntämään myös yön hiljaisia tunteja käyden lypsyllä. Lehmillä kesti jonkin aikaa ymmärtää, että robotille voi mennä ihan yksin. Alkuun ne siirtyivät robotille, kun ihminen tuli navettaan.

– Maitomäärät laskivat hurjasti alussa. Osa lehmistä pidätti maitoa, mutta pian maitomäärät tulivat ennalleen ja ovat edelleen nousseet pikkuhiljaa. Meillä on isomaitoisia lehmiä ja nyt niiden maitokapasiteetti pystytään hyödyntämään paremmin.

Vuorokaudessa lehmät saavat käydä robotilla neljä kertaa kuuden tunnin välein. Keskimäärin ne käyvät lypsyllä kolmesti.

– Alkuun tuntui, että lypsyrobotilta tulee tietoa ihan valtavasti. Nyt on jo oppinut, mikä tieto on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää, Veli-Matti sanoo.

Muuton jälkeen lehmät ikävöivät pari päivää vanhaan navettaan. Ne huusivat yötä päivää ja vain seisoivat paikallaan. Jotkut kävivät syömässäkin. Arkirytmi alkoi löytyä parissa viikossa ja lehmät oppivat uudet rutiinit. Muutamalla lehmällä meni pari kuukautta, että ne oppivat nukkumaan makuuparressa. Ne piti ohjata käytävältä yhä uudelleen makuuparteen.

– Voimme olla onnellisia lehmistämme, sillä ne sopeutuivat niin hyvin. Niillähän muuttui kaikki rutiinit kuten lypsytapa ja ruokinta. Ainut mikä säilyi ennallaan, on me ihmiset. Olihan tämä yhtä iso muutos meillekin. Myös meidän kaikki rutiinit muuttuivat täysin, Repkat kertovat.

Lehmät käyvät lypsyrobotilla ympäri vuorokauden. Vuonna 2022 tilan tavoitteena on tuottaa 850 000 litraa maitoa. KUVA: TIINA KILVENSALMI

Ei enää aamu- ja iltalypsyjä

Tervaharjun tilan elämä ei enää pyöri aamu- ja iltalypsyn mukaan, vaan navetta pyörii enemmän omalla painollaan. Ennen herätyskello soi vartin yli viisi. Kahvikupin ääreltä rynnättiin pikaisesti navettaan. Nyt herätyskello soi seitsemän aikaan ja navetan tilanteen voi tarkastaa jo ennen sängystä nousemista omalta kännykältä.

– Alkuun sitä ryntäsi uuteen navettaan ja sitten tajusi, ettei siellä kukaan kaipaa meitä. Fyysinen työ on kyllä helpottanut. Nyt pitää ottaa huomioon toisenlaisia asioita, Merja kertoo.

Ennen uuden navetan käyttöönottoa työmäärä oli valtava, kun lypsettävänä oli 46 lehmää ja nuorkarjaa hoidettavana kahdessa kasvattamossa. Kaikille lehmille ei riittänyt lypsypaikkoja, joten osa lehmistä piti lypsää kannukoneella.

– Välillä tehtiin ympäri vuorokauden töitä. Sitä aikaa ei ole kyllä jäänyt kaipaamaan. Oltiin molemmat todella kovilla niin fyysisesti kuin henkisestikin, Merja kertoo.

Uuden lypsyrobotin käyttöönottoon tuli pikakurssi ja neuvontaa on saatavilla ympäri vuorokauden puhelimitse.

– Tietotulva oli valtava ja alkuun osa meni ihan ohi. Syksyllä takki oli ihan tyhjä tästä kaikesta. Kahdestaan emme olisi tästä kaikesta selvinneet. Molempien vanhemmista, naapureista ja ystävistä on ollut valtavasti apua. Saimme myös viimeisen päälle hyvän rakennusporukan rakennukselle. Rakennusprojektin sujuvuudesta iso kiitos kuuluu heille, Repkat kiittelevät.

Viime syksynä valmistuneessa pihattonavetassa on 1300 neliötä. Lypsäviä lehmiä on 46. Ensi vuonna karjan koko kasvatetaan 80 lehmään. KUVA: TIINA KILVENSALMI

Vastuullista maitoa

Nyt navetassa on 55 lehmää, joista lypsyssä 46. Repkoilla on tavoitteena, että lypsykapasiteetti saataisiin täyteen vuoden vaihteessa. Vuonna 2022 Tervaharjun tilalla pitäisi olla 80 lypsävää. Tavoitteena on tuottaa 850 000 litraa maitoa vuodessa. Tulevaisuudessa lehmämäärää kasvatetaan omista poikivista hiehoista, mutta muutamia lehmävasikoita on ostettu. Nyt hiehoja ja vasikoita on 39. Karjan jalostustyö on Merjan heiniä.

– Uuden navetan myötä ei voi kuitenkaan odottaa, että nyt se luksus alkaa. Navetalla riittää touhua edelleenkin, eikä sieltä saa olla kiire pois. Vaikka lypsyrobotilta saa paljon tietoa lehmistä, se ei silti voita silmillä havainnointia. Karjan seassa pitää kulkea ja katsoa, että kaikki on hyvin.

Repkoille eläinten hyvinvointi on kaikki kaikessa. Vuonna 2018 Valio alkoi maksaa vastuullisuuslisää niille tuottajille, jotka noudattavat eläinten hyvinvointiin liittyviä kriteereitä. Repkat ovat saaneet vastuullisuuslisää alusta saakka. Tänä vuonna Valio maksaa kaikille tuottajilleen vastuullisuuslisää.

Vastuullisuuslisä velvoittaa tilallisia huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista kuten vuosittaisista eläinlääkärin terveydenhuoltokäynneistä ja sorkkien säännöllisestä hoitamisesta. Nautojen on kuuluttava terveydenhuoltorekisteri Nasevaan. Karjan rehun on oltava soija- ja GMO-vapaata. Valion työ eläinten hyvinvoinnin parissa jatkuu ja tulevaisuudessa keskitytään lisäämään lehmien laiduntamista ja ympärivuotisen ulkoilun lisäämistä.

– Meidän tilan hiehot ja pienet vasikat sekä ummessa olevat lehmät ovat kesällä laitumella. Lehmille teemme vielä lähitulevaisuudessa jaloittelutarhan ulos, jonne ne pääsevät aina halutessaan, Repkat suunnittelevat.

Tervaharjun tilan arki kulkee nyt jo omalla painollaan. Eläimet ovat kotiutuneet ja Repkat ovat oppineet uudet rutiinit.

– Viime vuosi oli niin rankka, että välillä sitä ei halunnut ajatellakaan. Nyt tuota rakennusvuotta voi jo muistellakin ja nauraa, vaikka siellä on kipeitäkin muistoja. Minusta tämä on osoitus siitä, että kaikesta voi selvitä. Tämä on ollut meidän yhteinen haaveemme. Olenkin sanonut, että uusi navetta on se meidän iltatähtemme, jonka ponnistusvaihe oli pitkä ja kivulias, Merja nauraa.