Hyvinvointialueuudistus on työllistänyt Suomen kuntia ja kaupunkeja monin eri tavoin. Tässä muutama esimerkki siitä, miten tämä on näkynyt Kiuruvedellä ja Ylä-Savossa.

Ensinnäkin hyvinvointialueuudistuksella on vaikutuksia moneen tukipalveluun, kuten esimerkiksi ruokahuoltoon ja sen järjestämiseen. Kiuruveden kaupungin kannalta merkittävä linjaus tehtiin kesäkuun kaupunginvaltuustossa, kun kaupunki teki päätöksen ruokahuollon siirtämisestä Servica Oy:lle. Vastaavia ratkaisuja ovat tehneet myös muutamat muut Ylä-Savon kunnat.

Ratkaisun taustalla on hyvinvointialueen tukipalveluihin liittyvä lainsäädäntö sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen valmistelun tekemät linjaukset. Tässä tilanteessa tämä oli ainut vaihtoehto turvata nykyiset työpaikat Kiuruvedellä sekä keskuskeittiön täysimääräinen toiminta. Muissa ratkaisuissa työpaikat olisivat siirtyneet kauemmaksi ja keskuskeittiön toiminta olisi jäänyt vajaakäytölle.

Lisäksi Kiuruveden kaupunki käy tällä hetkellä neuvotteluja Ylä-Savon sotekuntayhtymän purkuun liittyvistä asioista. Neuvotteluja ja valmistelua on tehty yhdessä muiden omistajakuntien kanssa jo useamman kuukauden ajan. Ratkaistavana on esimerkiksi se, miten jäljelle jäävät ympäristöterveydenhuollon palvelut tullaan järjestämään Ylä-Savon alueella ja miten yhteisten sairaalakiinteistöjen omistus ratkaistaan. Asiassa on edettävä nopeasti vielä tämän syksyn aikana.

Ylä-Savon kunnat ovat myös laatimassa ensimmäistä kertaa uuden ajan talousarviota, kun soten vastuut ja rahoitus siirtyvät pois kuntien harteilta. Uuden kunnan budjetteja ollaan laatimassa varsin sumuisissa tunnelmissa, sillä esimerkiksi Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät monella eri saralla ja asettaa omat haasteensa. Energiakustannusten nousu vaikuttaa esimerkiksi kuntatalouden näkymään. Tämän hetken tietojen valossa esimerkiksi Kiuruveden kaupungin sähkö – ja energiakustannukset tulisivat nousemaan ensi vuonna jopa 400 000€. On siis pakko pohtia keinoja energian säästämiseksi.

Vaikka haasteita ja kysymysmerkkejä on ilmassa, on katsottava rohkeasti tulevaisuuteen ja vaikutettava niihin asioihin, jotka ovat omissa käsissä. Voivottelu ja peruutuspeiliin katsominen ei auta.

Suomen kunnat ovat monella tapaa saranavaiheessa. Tämä ajatus vahvistui entisestään viime viikolla, kun me kunta-alan toimijat ympäri Suomea kokoonnuimme Helsinkiin kaksipäiväisille Kuntamarkkinoille. Meiltä Kiuruvedeltäkin oli paikalla runsas edustus.

Käydyissä keskusteluissa korostuivat tulevaisuuden kunnan tehtävät, jotka keskittyvät jatkossa etenkin osaamisen, kulttuurin ja elinvoiman edistämiseen sekä elinympäristön, demokratian ja paikallisuuden kehittämiseen.

Meidän on kyettävä näkemään tämä muutos mahdollisuutena, sillä menneeseen maailmaan ei ole paluuta tai sinne on edes turha haikailla. Olemmeko valmiita muutokseen? Mitä asioita teemme itse täällä Kiuruvedellä ja missä vastaavasti teemme yhteistyötä entistä enemmän naapurikuntien kanssa?