Kansanedustajaehdokkaat Markku Eestilä (kok.), Rauno Pikkarainen (vas.), Leena Pöksyläinen (liik.), Markku Siponen (kesk.) ja Ahti-Pekka Vornanen (kd) kertoivat itselleen tärkeästä laulusta.

Torstai-illan ensimmäinen kappale Kuolleen miehen kupletti, oli Rauno Pikkaraisen valinta.

–Kun kuulin tämän kappaleen ensimmäistä kertaa, sain kyyneleet silmiini. Ja aina kun kuulen tämän kappaleen, en oikein pysty olla itkemättä. Tämähän kertoo kuin suoraan minun lapsuudesta, Pikkarainen toteaa Viikate-yhtyeen parikymmentävuotta sitten tekemästä kappaleesta.

– Vuonna 1970 olin viisivuotias kun äitini kuoli. Isäni joi silloin jo paljon, mutta sen jälkeen hänestä tuli puliukko. Asuimme isäni kanssa kotimökillä kahdestaan ja pulaa oli oikeastaan joka asiasta, Pikkarainen kertoo.

Hän muisteli, kuinka hän ala-asteella tarvitsi rahaa ja vei sitten pulloja viinakauppaan, ja toteaa hyvän puolen olleen siinä että viinapulloja oli lähellä.

– On isästä hyväkin muisto. Kun pääsin yläasteelta, hän sanoi että menepäs Peltolan Erkiltä kysymään töitä, kyllä sinä työnteolla itsesi elätät etkä rikastu, ja siitä asti olen töissä ollutkin, Pikkarainen kertoo.

– Sitten vuonna 1990 löysin isäni KOP:in rappusilta, hän kuoli siihen. Olin siinäkin paikalla ensimmäisenä niin kuin olin äitinikin kuoltua. Hän kuoli oman käden kautta, Pikkarainen kertoo.

Illan toinen esitys oli Evakon laulu. Ahti-Pekka Vornanen kertoo, että päättäessään osallistumisestaan ohjelmaan, oli hänellä myös kappalevalinta heti selvillä.

– Isäni puolen juuret ovat Karjalassa. Hän kertoi usein siitä, miten perheen oli lähdettävä pois vuonna 1939 kun talvisota syttyi. Isäni oli silloin alta kymmenen vuoden vanha, Vornanen kertoo.

Hänen isänsä perhe asui evakkomatkallaan eri puolilla Suomea, vähän niin kuin ukrainalaiset nyt.

– Talvisodan loputtua he menivät takaisin Karjalaan ja laittoivat paikat kuntoon, sitten alkoi jatkosota ja oli lähdettävä uudestaan. He asuivat muun muassa Hankasalmella ja Vöyrillä ennen kuin tulivat Vieremälle, hän kertoo.

Vornanen kertoo omalla kohdallaan iän mukana miettineensä, kuinka hirvittävää olisi aloittaa uudestaan kun kaikki entinen on pitänyt jättää taakse.

– Ukkini oli nuorempi silloin, kuin mitä minä nyt olen, hän pohtii.

Perheen mukana evakkomatkoilla kulki silppumylly jolla tehtiin lehmille suurusta, ja se on tallessa vieläkin.

– Silppumylly kävi kaksi kertaa Karjalassa, muuta ei sieltä ole jäänyt jäljelle. Siihen on jollakin paksulla liidulla kirjoitettu sukunimi, Vornanen kertoo.

Laulu Markulta Sanna-vaimolle

Kolmantena kuultiin Joel Hallikaisen ohjelmistosta peräisin oleva Entä sitten, jonka oli valinnut Markku Siponen.

– Tässä mennään vuoteen 2010, kun Sannan kanssa mietittiin tulevia häitä. Alusta asti oli selvää, että enoni tulee meidän häihin laulamaan ja Rami ehdottikin, että oletko kuullut tällaista kappaletta. En ollut kuullut, enkä kovin monta kertaa sen jälkeenkään, Siponen kertoo.

Läheisen ihmisen lauluesitys kirkossa oli hänelle mieleenpainuva hetki, lisäksi kappaleen sanoissa käydään läpi koko elämän kirjo.

– Laulun sanoissa kuvaillaan lopussa sitä kuinka askel on lyhentynyt ja haaveiden tilalla on muistot. Minun tuki ja turva elämässä on vaimoni Sanna, jolta saan aina täyden tuen mitä tahansa teenkin ja tämä kappale on hänelle omistettu, Siponen toteaa.

Hän myös sai eniten pisteitä arvatessaan toisten kisailijoiden kappaleita.

Neljäs kuultu kappale oli Den glider in, joka tuli tutuksi vuonna 1995 Suomen voittaessa jääkiekon maailmanmestaruuden.

Kappale oli jääkiekkofani Leena Pöksyläisen valinta, joskin hän kertoi halunneensa valita kappaleen joka sopisi mahdollisimman monelle osallistujalle.

– Olin kymmenvuotias vuonna 1995, ja tämä teki lähtemättömän vaikutuksen. Kävin silloin Honkarannan alakoulua ja jääkiekko oli siellä sen jälkeen aika kovassa nosteessa, hän muistelee.

Pöksyläinen toteaa, että lama-aikaan jääkiekon maailmanmestaruus oli monelle suomalaiselle käännekohta, joka toi mukanaan uskoa, toivoa ja yhtenäisyyttä.

– Kun ruotsalaisilta vietiin voiton lisäksi myös biisi, niin jossain määrin tykkään tuollaisesta kettuilusta myös, Pöksyläinen kertoo.

Viimeisintä Suomen jääkiekon maailmanmestaruutta hän kertoo olleensa juhlimassa Kuopion torilla.

Tunteet politiikassa tärkeitä

Markku Eestilän kappalevalinta oli viidentenä kuultu Tuomittuna kulkemaan, jonka on tehnyt tunnetuksi Vesa-Matti Loiri. Eestilä kertoo, että hänellä on tapana kotona palautua arjesta katsomalla musiikkivideoita isolta ruudulta ja kunnon kaiuttimilla. Hän kertoo kiinnittävänsä huomiota kappaleiden tulkinnan lisäksi sanoituksiin, rytmiin ja soundiin. Etenkin tässä kappaleessa Loirin tulkinta kolahtaa, ja myös monitulkintaiset sanat koskettavat.

– Olemme kaikki tuomittuja kulkemaan niillä tehdasasetuksilla mitä meillä itse kullakin on, hän toteaa.

Eestilä kertoo pitävänsä paljon sosiaalisesta esilläolosta kansanedustajan työssään, mutta tarvitsevansa sen vastapainoksi myös yksinoloa kotisohvalla.

– Otan neljä senttiä savuviskiä ja annan mielikuvitukselle tilaa. Katson erilaisia kappaleita ja pääsen mielestäni sellaiseen tilaan että musiikki ja sanat vievät muut asiat mukanaan.

Tämä on ikäänkuin pakotie reaaliajasta, hän kertoo ja lisää vähemmän tunnetun luonteenpiirteensä olevan haaveilija.

Eestilä kokee, että tunteet ovat päätöksenteossa ja politiikassa tärkeitä.

– Vaikka niitä väheksytään ja aina sanotaan että päätökset pitää tehdä järjellä, mutta mielestäni se ei mene niin, pian kaksitoista vuotta kansanedustajana toiminut Eestilä toteaa.