Kiuruveden sankarihautausmaan ympäröivä vanha kiviaita on uusittu ja korjattu. Kiviaidalla lienee ikää 80 vuotta. Kiviaidan tekijöille sankarihautausmaan aidan korjaaminen on ollut kunnia-asia.
Tuuli puhaltaa kylmästi torstaina, kun Tuomas Kärkkäinen ja Helvi Siponen kantavat kiviä sankarihautausmaan kiveykseen. Kiveyksen rakentamisessa tarvitaan luovuutta ja silmää, että oikea kivi saadaan asetettua oikeaan paikkaan niin, että aita on jämäkkä, eikä hajoa.
Tuomas Kärkkäinen tuli kansalaisopiston kiviaidankorjauskurssille syksyllä ex-kirkkoherra Risto Pentikäisen kutsusta.
– Sitä tietä täällä ollaan. Tämä on mukavaa fyysistä työtä, kuvailee Kärkkäinen.
Kärkkäinen ei ole aikaisemmin rakentanut kiviaitaa eikä aio ryhtyä sellaista tekemään kotipihaansakaan.
Kärkkäinen on ammatiltaan sotilas ja toiminut Koivujärven varikolla puolustusvoimain palveluksessa, hänelle oman aspektinsa tuo tietenkin se, että nyt tehdään aitaa sankarivainajille, talvi- ja jatkosodassa kaatuneille.
– Sankarivainajat pelastivat Suomen itsenäisyyden. Saisi täällä olla kiviaitaa tekemässä muutama muukin. Vähintä mitä voimme, on pitää sankarihautausmaa kunnossa, sanoi Kärkkäinen.
Helvi Siponen aloitti kiviurakan kaksi vuotta sitten, työtä on jatkettu tänä syksynä.
– Kurssia yritettiin jatkaa monta kertaa tuossa välillä, mutta onneksi nyt saatiin jatkumaan. Tämä on erittäin mielenkiintoista. Enemmän saisi olla porukkaa.
Siponen kuvaa kivien laittelua luovaksi työksi, sillä kivien asettelu vaatii silmää. Siponen on tehnyt Koivujärven mökilleen kurssilta saamallaan opilla kiviaitaa viisi metriä.
Väinö Väänänen vetäjänä
Kiviaitakurssia on vetänyt pielavetinen Väinö Väänänen. Hän on tehnyt pitkän kiviaidan Pielaveden hautausmaalle.
– Kiuruveden kansalaisopistosta pyydettiin ohjaamaan aidan tekoa sankarihautausmaan ympärille, työn piti jatkua omatoimisesti, mutta ei se jatkunut. Nyt pyydettiin uudelleen kurssinvetäjäksi.
Väänänen esittelee, että nyt Kiuruveden sankarihautausmaa on käyty läpi kokonaan. Entinen aita on purettu, kaikki kivet on otettu pois ja ladottu uudelleen entisen kirkon kivijalan paikalle.
– Onhan se aika iso urakka, mutta ei suurimpia. Jos kivet jouduttaisiin keräämään raunioista ja ajettaisiin tänne, se olisi suurempi työmaa.
Väänänen on tehnyt Pielaveden hautausmaan ympärille kiviaidan vuonna 2008.
– Kirkkoherra soitti, nykyinen Lapuan piispa, että seurakunta on päättänyt tehdä hautausmaan ympärille perinteisen kiviaidan ja että minut on määrätty työnjohtajaksi. Harkitsemisaikaa ei annettu.
Väänänen tiesi maastossa yhden kohteen, jossa oli kiviaita ja kävi tutkimassa aidan anatomiaa. Siltä pohjin Väänänen rakensi kaksi metriä kiviaitaa malliksi kirkkohallitukselle. Kirkkohallituksesta vastattiin, että aita on hyvä, mutta että aitaa pitäisi olla 30 metriä. Nyt Pielaveden kahdella hautausmailla on 500 metriä kiviaitaa.
Myös Väänäselle sankarivainajat ovat tärkeitä ja sotaveteraanit. Hän oli mukana Pielaveden kansalaisopistossa tekemässä kolmeosaista sarjaa Isiemme muistolle vuonna 2000. Sarjaa on esitetty Ylellä.
Kiviaidan rakentamisessa tärkeää on laittaa alle isoimmat kivet ja latoa kiviä alustalle mahdollisimman paljon, että tulee painoa. Mitä tiiviimpi kivikerros on maata vasten, sitä vähemmän tulee painetta. Kapeita kiviä ladotaan aitaan sopivasti niin, ettei aita kaadu. Väänänen tuumaa, että kiviaitoja on niin monta kuin tekijöitä.
Kiviaita on periaatteessa ikuinen, suurin riski aidalle ovat lumityöt, jäätynyt lumi ja routiminen.
Kiuruveden sankarihautausmaan kiviaita on tehty vuoden 1940 jälkeen, aita ei ollut valmis, kun ensimmäiset sankarivainajat siihen haudattiin.
Kiuruveden päähautausmaa on laajuudeltaan noin viisi hehtaaria. Vuonna 1937 palaneen kirkon kivijalan sisään on tehty sankarihauta-alue, jonka reunalta kohoaa kookas muistomerkki. Risti on samalla kirkon muistomerkki. Sankarivainajia on Kiuruvedellä 463, joista alueelle on haudattuna 454.
