Kirsi Tenhunen kuvattuna syksyisellä lintumetsällä. Kuva: RISTO JUNTUNEN
Metsästys, Urheilu Aku Laatikainen

Kirsi Tenhusesta Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen uusi puheenjohtaja – ”SRVA-sopimus ollaan valmiita tekemään uudestaan, mutta sitä ennen pitää saada muutoksia aikaan”

Kiuruveden riistanhoitoyhdistys on valinnut uuden puheenjohtajan ja historiallisesti ensimmäistä kertaa tehtävää ryhtyy hoitamaan nainen, kun Kirsi Tenhunen jatkaa väistyneen puheenjohtajan Hannu Kemppaisen työtä.

– Minua pyydettiin tähän tehtävään ja ajattelin, että miksikäs ei. Olen viimeiset puolitoista vuotta ollut Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa ja se on ollut mielenkiintoista aikaa. Muutoinkin meillä on hyvä porukka ja riistanhoitoon ja luonnossa liikkumiseen liittyvät asiat ovat lähellä sydäntäni, joten innolla olen nyt aloitellut puheenjohtajuutta, Tenhunen kommentoi.

– Tokihan Kemppaisen Hannu jätti isot saappaat, mutta koitan niitä parhaani mukaan täyttää. Hannu oli melko pitkään puheenjohtajana ja hän teki ansiokasta työtä esimerkiksi Haapakummun ampumaradan elinvoimaisuuden suhteen ja muutenkin.

Puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat myös muun muassa Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen edustaminen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen kokouksissa sekä ylipäätään metsästäjien etujen ajaminen.

– Lisäksi on riistakolmiohommia ja hirvilupa-asioiden hoitamista ja niin edelleen.

Riistakolmio on riistakantojen seurantaan kehitetty arviointimenetelmä. Riistakolmio on maastoon merkitty tasasivuinen kolmio, jonka alueella suoritetaan riistanlaskenta kaksi kertaa vuodessa. Kesällä lasketaan kanalintujen määrät ja talvella niiden lisäksi myös nisäkkäät. Laskentatuloksia tarvitaan arvioitaessa riistan metsästettävyyttä vuosittain.

SRVA-sopimus irtisanottu

Yksi ajankohtainen asia on suurriistavirka-apu eli SRVA. Tämä tarkoittaa, että riistanhoitoyhdistys on välittänyt poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat olleet esimerkiksi kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten ja suurpetojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutuilta alueilta.

Hälytysjärjestelmä on käynnistynyt poliisin antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat ovat toimineet vapaaehtoispohjalta.

Kiuruveden SRVA-sopimus kuitenkin irtisanottiin viime keväänä. Syynä tähän oli luottamuspula poliisia ja eläinlääkintää kohtaan.

Kirsi Tenhusen mukaan Kiuruvedellä ollaan valmiita tekemään SRVA-sopimus uudestaan, mutta sitä ennen pitää saada muutoksia aikaan.

– Sopimus on ollut auttamatta vanhanaikainen. Ainakin vastuukysymysten ja vakuutusasioiden kohdalla pitäisi tulla muutoksia meille edullisempaan suuntaan ja jatkossa olisi hyvä, että virka-apupyynnöt tulisivat kirjallisina, ei pelkästään soittamalla.

Lisää havaintoja Tassuun

Viime aikoina keskustelua on aiheuttanut myös suurpetojen kannanhoidollinen metsästys. Tenhusen mielestä on ikävää, että korkein hallinto-oikeus on katsonut niin paljon Suomen riistakeskuksen myöntämiä kaatolupia lainvastaisiksi.

– Jos tällainen jatkuu, pedot tulevat kyllä lisääntymään liikaa. Mielestäni jatkossa olisi hyvin tärkeää, että petohavaintoja saataisiin ilmoitettua paikallisille petoyhdyshenkilöille mahdollisimman hyvin ja niitä sitten kirjattua Tassu-järjestelmään. Tätä kautta voitaisiin saada taas karkotus- ja jopa lopetuslupia, kun havaintoja olisi tarpeeksi.

– Onhan se tietysti hidasta byrokratiaa, mutta saataisiinpahan kaikki menemään pykälien mukaan.

Lapsia ja nuoria mukaan

Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksessä on noin 1900 jäsentä. Vaikka määrä onkin komea, näkee Tenhunen tärkeänä, että lapsia ja nuoria saataisiin houkuteltua lisää mukaan toimintaan.

– Jotta toiminnalla olisi tulevaisuutta, tarvitaan uusia luonnossa liikkujia, metsästäjiä, erästelijöitä ja kalastajia. Toiminnanohjaajamme Risto Juntunen onkin tehnyt paljon viime vuosina työtä jalkautumalla kouluille näiden asioiden tiimoilta.

– Lisäksi Kiuruveden kansalaisopistolla hänen pitämästään metsästäjätutkintoon valmentavasta kurssista on saatu paljon hyviä kokemuksia. Sitä kautta esimerkiksi itsekin päädyin suorittamaan metsästyskortin viitisen vuotta sitten ja sen jälkeen olen etenkin syksyisin käynyt lintumetsällä. Omaa koiraa minulla ei ainakaan vielä ole, mutta haulikko kylläkin.

Tenhunen myös mainitsee, kuinka luonnossa liikkuminen on usein ystävien ja perheen yhteistä laatuaikaa. Metsästyskavereidensa ohella hän liikkuu luonnossa muun muassa lastenlastensa kanssa.

Risto Juntusen ohella Tenhunen kiittelee Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen muutakin väkeä, kuten esimerkiksi hallitusta, johon tuli niin ikään äskettäin hieman henkilövaihdoksia.

– Yksinhän tässä ei pärjää kukaan, vaan tarvitaan porukan panosta. Ja kyllähän meillä on hyvin ollutkin erilaista toimintaa viime vuosina. Esimerkiksi valtionapuja olemme saaneet hyvin, koska se on toimintaperusteista.