Hallitus esittää, että varhaiskasvatussuunnitelmat olisivat jatkossa valtakunnallisia ja yhdenvertaisuussuunnitelmat kuntakohtaisia. Tällä haetaan normien purkua ja säästöä. Kiuruvedellä esitykset eivät saa kannatusta.
Tähän saakka varhaiskasvatussuunnitelmat on laadittu kunnissa, pohjalla on toki valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadinta tuli varhaiskasvatusyksikkökohtaiseksi vuosi sitten ja nyt velvoite oltaisiin jo purkamassa ennen kuin suunnitelmia on edes saatu tehtyä loppuun.
Varhaiskasvatuksen johtaja Susanna Rytkönen ja Kuorevirran päiväkodin johtaja Mervi Kananen-Kärkkäinen ovat esityksistä hämmentyneitä ja yllättyneitä.
– Uusi opetusministeri on ilmeisesti poiminut nämä asiat Kuntaliiton esityksistä normien keventämiseksi ja edelleen säästön hakemiseksi, Rytkönen päättelee.
Mervi Kananen-Kärkkäinen jatkaa, että hallituksen esitys tuntuu oudolta siinäkin valossa, että yleensä varhaiskasvatusta on haluttu kehittää.
– Ymmärrän normien purkamista, mutta onko niin, että Kuntaliiton kysely suunnitelmien tekemisestä on koskenut vain suuria kaupunkeja ja heidän näkökulmansa on otettu huomioon normien purkamisessa? Isoissa kaupungeissa on erikseen varhaiskasvatussuunnitelman tekijät, koordinaattorit ja työryhmät. Pienillä paikkakunnilla varhaiskasvatussuunnitelmaan perehtyminen kuuluu kaikille, jokaisen kuuluu tietää, mikä suunnitelma on, koska se ohjaa työtämme. Vasu on meidän tärkeä työkalu ja siksi se ei hirveästi ylimääräistä resurssia vie, Kananen-Kärkkäinen sanoo.
Kunnat ovat erilaisia
Kiuruveden varhaiskasvatussuunnitelmassa on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin strategia ja paikallisuus. Kananen-Kärkkäinen huomauttaa, että se on oikein, sillä kulttuuri on erilainen eri puolilla Suomea, aina Hangosta Inariin.
Susanna Rytkönen jatkaa, että nyt varhaiskasvatussuunnitelmaan on poimittu juuri Kiuruveden kunnan erikoispiirteet, esimerkiksi huomioon on otettu, että Kiuruvesi on maatalouspitäjä ja että Kiuruvedellä suositaan paikallista ruokaa, kuten mykyrokkaa, ja että kaupungin strategian pääotsikko on Kaikilla aisteilla.
– Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että me varhaiskasvatuksessa tutustumme paikalliseen ruokaan ja ruokakulttuuriin. Ja tämä kaikki luonnollisesti nousee meidän perheistä ja lapsista.
Kiuruveden varhaiskasvatussuunnitelmaan on myös kirjattu, miten kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä lähdetään viemään eteenpäin vaikkapa erityislapsen asioita. Se tarkoittaa, että erityislapsen kohdalla varhaiskasvatuksen henkilöstö toimii samoin niin Kiuruveden julkisissa kuin yksityisissä varhaiskasvatusyksiköissä.
– Yhdessä laaditussa varhaiskasvatussuunnitelmassa avataan, mitä valtakunnallinen suunnitelma tarkoittaa juuri meillä ja kussakin yksikössä. Toki asiantunteva johtaja varmasti avaa asioita valtakunnallisesta suunnitelmasta, mutta paikallinen suunnitelma velvoittaa paikallisia esihenkilöitä miettimään yhdessä henkilöstön kanssa, mitä vasu tarkoittaa Kiuruvedellä, Rytkönen sanoo.
Rytkönen jatkaa, että varhaiskasvatussuunnitelma ei ole vain paperi, vaan työkalu, suunnitelma, joka on koko ajan työpöydällä.
– Varhaiskasvatustyötä ei tehdä omien mielipiteiden tai asenteiden ja arvojen mukaan. Vasu sitouttaa esihenkilöt, varhaiskasvatuksen opettajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, ryhmishoitajat ja erityisopettajat sekä ryhmäavustajat.
Susanna Rytkönen ajattelee, ettei varhaiskasvatussuunnitelman päivittämistä joka tapauksessa lopeteta, vaikka siihen ei velvoitettaisikaan enää jatkossa.
Suunnitelmaa päivitetään
Viimeisin varhaiskasvatussuunnitelma on tehty 2022, suunnitelmaa päivitetään aina sen mukaan kun normisto ja lait muuttuvat. Kiuruvedellä kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt, myös yksityiset, noudattavat kunnan suunnitelmaa.
Mervi Kananen-Kärkkäinen ihmettelee, miksi perusopetuksen opetussuunnitelma kuitenkin säilytetään, mutta ikuisen oppimisen polun vastaisesti nyt ollaan varhaiskasvatuksen suunnitelman laatimista poistamassa kunnista.
– Säästöt haetaan nyt varhaiskasvatuksen suunnitelmasta, mutta ei ensimmäisestä luokasta toiseen asteeseen, niihin normeihin ei puututa. Ymmärrän, että pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista on pulaa, mutta tämä esitys ei paljon säästöjä tuo, Kananen-Kärkkäinen sanoo.
Kananen-Kärkkäinen arvioi, että Kiuruvedellä on varhaiskasvatuksessa asiat hyvin. On pätevät esihenkilöt ja henkilökunta.
– Jos esihenkilöissä ja henkilöstössä on epäpäteviä, epäilen, että syvällisiä pedagogisia keskusteluja ei käydä ja sitten valtakunnan otsikoissa on, että varhaiskasvatusta ei toteuteta kuten pitäisi.
Kiuruveden varhaiskasvatuksessa on reilut 300 lasta, joista 200 on kunnallisella puolella ja 100 yksityisellä. Varhaiskasvatuksessa on kunnallisella puolella töissä noin 75 henkilöä ja yksityisellä 25.
Yhdenvertaisuus ei ole mielipide
Toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen varhaiskasvatuksen yksiköt velvoitettiin kesäkuussa 2023. Nyt hallitus esittää, että yhdenvertaisuussuunnitelmat siirtyvät koko kunnan laajuisiksi, vaikka työ on vielä kesken varhaiskasvatuksen yksiköissä. Varhaiskasvatusyksiköiden laatimien yhdenvertaisuussuunnitelmien tuli olla valmiina kesäkuussa 2025.
– Suunnitelmia on lähdetty vuosi sitten tekemään ja nyt esitetään niiden siirtämistä kuntakohtaisiksi. Kyllähän tämä herättää keskustelua, että pidetäänkö meitä pilkkana, että kunhan teette jotain, varhaiskasvatuksen johtaja Susanna Rytkönen sanoo.
Rytkösen mukaan opetushallitus on tehnyt tosi paljon hyvää pohjatyötä ja järjestänyt webbinaareja suunnitelmien laatimisen pohjaksi varhaiskasvatusyksiköille.
– Jos velvoite poistuu, opetushallituksen työltä viedään pohja pois, samoin varhaiskasvatuksen yksiköiltä, joissa on jo tehty tosi paljon työtä, Rytkönen jatkaa ja toteaa, että voihan kuntakohtainen suunnitelmakin olla ihan ok.
Tuleeko lapsi kuulluksi ja nähdyksi?
Rytkönen ja Kananen-Kärkkäinen näkevät molemmat, että toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelma ei saa olla vain paperi, vaan prosessi, kehittäminen ja toteuttaminen on osa pedagogista suunnitelmaa.
Yhdenvertaisuussuunnitelmassa kiinnitetään huomiota, miten esimerkiksi lapsen vamma tai perheen vakaumus vaikuttaa lapsen mahdollisuuteen toimia päiväkodissa, jääkö hän ulkopuoliseksi vai onko hän osa ryhmää?
Esimerkiksi Kuorevirran päiväkodissa on yhdenvertaisuus otettu huomioon niin, että aamupiirissä havainnoidaan, saako jokainen lapsi puheenvuoron tasapuolisesti. Tulevatko kaikki nähdyiksi ja kuulluiksi.
– Siksi suunnitelmaa ei oikein voi tehdä kuntakohtaisesti, koska suunnitelma tulee sitoa yksikön pedagogiikkaan, sanoo Kananen-Kärkkäinen.
Yhdenvertaisuussuunitelmassa arvioidaan myös sellaista, onko lapsilla tasapuolisesti leluja, että esimerkiksi poika voi halutessaan pukeutua tytöksi ja tytöille on traktoreita leikkikaluiksi tai pääseekö vammainen lapsi mukaan leikkimään.
– Yhdenvertaisuus ei ole mielipideasia. Jos päiväkotiin tulee huoltajina kaksi isää, heitä tulee kohdella tasavertaisesti muiden huoltajien kanssa, eivätkä henkilökohtaiset arvot saa tulla näkyviin, Rytkönen sanoo.
Kiuruvesi ei ole lintukoto, monet asiat voivat täälläkin hämmentää. Siksi keskustelua on tärkeää käydä.
Mervi Kananen-Kärkkäinen lisää myös, että nyt jos koskaan on paikka yhdenvertaisuussuunnitelmille, kun maailmalla myrskyää. Susanna Rytkönen nostaa esiin Helsingin, jossa yhdessä yksikössä voi olla lapsia 13 eri kansalaisuudesta, toteutuuko silloin tasavertaisuus, jos Helsinkiin laaditaan koko kaupunkia kattava suunnitelma?
– Myös me maalla olemme epätasa-arvoisessa asemassa kaupunkeihin verrattuna, kun palvelut karkaavat kauemmaksi, jatkaa Kananen-Kärkkäinen.
