Kuva: Kuva: ADOBEKuva: ADOBE
Hyvinvointialueilla kuohuu. Ja mikäpä muu kuohuttaa kuin talous. Milläpä se Taavetti linkkuveitsen ostaisi? Money makes the world go round. Uutisista olemme saaneet lukea, että Kainuun hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg erosi kesäkuussa hänen ja Kainuun aluehallituksen välisen luottamuspulan takia. Lindberg saa 112 000 euron erokorvauksen. Myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Minna Korkiakoski-Västi erosi hyvinvointialueen kriisiytymisen vuoksi sekä Keski-Uusimaan hyvinvointialueen johtaja Mikko Komulainen irtisanoutui luottamuspulan takia helmikuussa.
Suurin syy kriiseihin taitaa olla hyvinvointialueiden kasvavat alijäämät, joiden hoitaminen vaatii sopeutusta ja leikkaamisia. Rahat eivät riitä kasvavaan palveluiden pyörittämiseen. Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen on pysynyt vielä virassaan, hän tuli hyvinvointialueen johtajaksi Pohjois-Savon liitosta. Hyvinvointialueiden johtajanimityksistä päättää hyvinvointialueen valtuusto, joka koostuu politikoista. Hyvinvointialueiden johtamisen tekee haasteelliseksi se, että johtajilta odotetaan paljon, suoranaisia ihmeitä, mutta sopeuttamistoimista päättää aluevaltuusto. Näin ajatellen johtajat ovat ikävässä asemassa. Rahaa kun ei ole ja pitäisi leikata, mutta silti lakisääteiset palvelut on hoidettava ja uudistaakin pitäisi. Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola on ehdottanut, että hyvinvointialueiden määrää vähennettäisiin, se edesauttaisi perustehtävistä suoriutumista. Pienikokoisen hyvinvointialueen talous voi mennä epätasapainoon jo yhden ihmisen vaativasta hoidosta, lasku voi olla miljoona euroa. Peruspalvelut voisi Erholan mukaan säilyttää lähipalveluina. (Yle).
Siitäkin on puhuttu, pitäisikö hyvinvointialueille antaa verotusoikeus? Suomalaisilta valtio kantaa jo veroja, samoin kunta. Tarvitaanko enää kolmatta tahoa, moni miettii. Ja riittävätkö alueiden veroeurot? Kiuruvedellä on erilainen väestöpohja kuin Kauniaisissa. Kuristusnyöri hyvinvointialueiden ympärillä kuitenkin kiristyy, sillä alijäämät olisi saatava kurottua kiinni vuoden 2026 loppuun mennessä. Pohjois-Savon hyvinvointialue on jäämässä tänä vuonna 93 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2024 talousarviossa ennakoitiin 36 miljoonan euron alijäämää (SS). Menoja on lisännyt palveluiden ostaminen. Pohjois-Savossa on väestö on ikääntynyttä ja sairasta. Joka tapauksessa ihmisten pitää saada hoivaa ja hoitoa. Siitä ei voi tinkiä.
