Kännykän käyttö kouluissa on puhuttanut viime aikoina. Nivan alakoululla kännykälle on selvät sävelet. Puhelin pysyy koulupäivän ajan repussa äänettömällä, myös välitunneilla.

Nivan koulun 6.-luokkalaiset tuumivat, että on parempi, ettei kännykkää käytetä tunnilla, vaan kuunnellaan opettajaa.

– Minusta on hyvä idea, että kännykkää ei saa käyttää tunnilla, mutta se saa kuitenkin olla koulussa mukana, Elias Kainulainen sanoo.

Koululaisista on hyvä, että kännykkää saa opettajan luvalla käyttää, jos tulee vaikkapa kipeäksi ja tarvitsee soittaa vanhemmille.

Lapsista repussa odottava kännykkä ei yleensä houkuttele oppitunnin aikana.

– Minä ainakin keskityn ennemmin matikan- ja enkuntuntiin, Lari Niskanen toteaa.

Lapsista olisi hyvä, jos kännykkäsääntö pysyisi koulussa samanlaisena kuin nytkin. He ovat tottuneet siihen, että koulupäivän aikana puhelin pysyy repussa.

6.-luokkalaiset kertovat käyttävänsä kännykkää sitten vapaa-ajalla. He muun muassa pelaavat, kuuntelevat musiikkia, katsovat elokuvia ja viestittelevät kavereiden ja vanhempien kanssa.

Moni kertoo, että heidän puhelinaikansa on kotonakin rajoitettua. Vapaa-ajalla on heistä paljon muutakin mukavaa tekemistä kuin kännykän äärellä kökkiminen.

– Minä leikin ennemmin kissan kanssa tai käyn kavereilla tai mummon luona, Lari Niskanen kertoo.

– Ja minä tykkään leikkiä ulkona, Elias Kainulainen lisää.

Kännykkä osaksi opetusta

Luokanopettaja Mira Korhonen kertoo, että koulussa on kannustettu siihen, ettei kännykkää käytettäisi koulupäivän aikana. Poikkeustilanteita ovat ne, kun puhelinta käytetään osana opetusta.

– Kännykkää käytetään joskus videoidessa tai kuvatessa esimerkiksi kuvaamataidon tunnilla. Kännykästä voidaan myös etsiä tietoa, Korhonen kertoo.

– Mediakasvatus on osa koulun opetussuunnitelmaa. Tiedon etsiminen ja kriittinen arviointi kuuluu siihen, Nivan koulun rehtori Pauliina Kuonanoja sanoo.

Nivan koululla opetustarkoitukseen on käytettävissä myös tabletteja. Oma puhelin ei siis ole välttämätön.

Miksi puhelimet reppuun?

Puhelimien käyttökielto on ollut Nivan koululla voimassa vuosikaudet. Säännölle on monia syitä.

Pauliina Kuonanoja kertoo, että koululla on lakiin kirjattu velvollisuus järjestää opetus niin, ettei puhelimien piippailu aiheuta häiriötä.

– Ala- ja yläkoululaisten itsesääntelytaidot eivät riitä siihen, että he tietäisivät, milloin puhelinta on sopiva aika käyttää ja milloin ei, Kuonanoja sanoo.

Opettajat eivät myöskään voisi valvoa kännykästä välitunnilla katsotun sisällön sopivuutta lapsille.

– Puhelimelta voitaisiin katsoa sellaista sisältöä, joka ei sovellu sen ikäiselle lapselle. Jos puhelinta saisi käyttää välitunnilla vapaasti, iso joukko kavereita voisi äkkiä kerääntyä katsomaan sen sisältöä. Meillä oppilaat ovat aika pieniä, ja se mikä sopii 6.-luokkalaiselle, ei välttämättä sovi 1.-luokkalaiselle, Kuonanoja perustelee.

Hänen mukaansa osa vanhemmistakin toivoo, että lapsen puhelimen käyttöä rajoitetaan koulussa. Kaikilla pienimmillä koululaisilla ei älylaitetta edes ole.

Mira Korhonen ja Pauliina Kuonanoja kertovat, että kännykät eivät yleensä häiritse lasten keskittymistä oppitunnin aikana. 6.-luokkalaiset olivat samoilla linjoilla.

– Aina joskus joku rikkoo sääntöä, mutta siihen myös puututaan. Hyvä, että sääntöjä tiukennetaan valtakunnallisellakin tasolla, Kuonanoja sanoo.