Huipputasaista kulkua kohti terveempää tulevaisuutta. Jo liki vuosikymmenen ajan. Tähän on pystynyt vain yksi paikkakunta Pohjois-Savossa, paljastavat mielenterveysindeksit vuosilta 2014-2022.

Onneksi olkoon, Kiuruvesi! Näin kirjoittaa Katja Hedberg Mieliteko-verkkosivuilla. Tekstistä paljastuu, että Kiuruvesi on Pohjois-Savon ainoa paikkakunta, joka on neljässä peräkkäisessä mittauksessa onnistunut pienentämään omaa mielenterveysindeksiään.

– Muutos on hidas, mutta suunta on pysynyt oikeana liki vuosikymmenen, jatkaa Hedberg.

Mieliteko-sivusto kertoo, että Kiuruvesi on Pohjois-Savon maakunnassa ainoana pystynyt tasaisesti pienentämään mielenterveysindeksiään kaikissa neljässä edellisessä mittauksessa (2014–2016, 2017–2019, 2019–2021 ja 2020–2022).

Mielenterveysindeksiin on koottu kolme tietoa: 13 vuotta täyttäneiden itsemurhat sekä sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset, vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin liittyvien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien saajat sekä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16–64-vuotiaat. (Lähde: Kansallinen terveysindeksi 2020-2022, THL)

Sairastavuusindeksi on pienentynyt useassa kunnassa, mutta Kansallisessa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen terveysindeksissä 2020–2022 vertailu eri vuosien välillä ei ole täysin luotettavaa: kahteen viimeisimpään mittaukseen indeksiä laajennettiin. Mukaan otettiin uusina sairauksina muun muassa alkoholisairastavuus, diabetes ja keuhkosairaudet.

100 oleellisin vertailuluku

Hedberg tuo jutussaan esiin, että indeksejä lukiessa on tärkeää tietää, että luku 100 on oleellisin vertailuluku. Se kuvaa maan keskiarvoa. Mitä enemmän kunnan luku on sadan alapuolella, sitä terveempiä sen asukkaat ovat muihin suomalaisiin verrattuna. Ja päinvastoin: mitä isompi kunnan luku on sataan verrattuna, sitä sairaampia ovat sen asukkaat. Mielenterveyden osalta tavoiteltuun alle sadan indeksiluvun joukkoon Pohjois-Savosta yltävät ainoastaan Vieremä ja Joroinen, sairastavuusindeksissä ei yksikään kunta.

– Ja totuuden nimissä Kiuruvedelläkin riittää kirittävää: lupaavasta suunnastaan huolimatta se on sekä mielenterveyden että sairastavuuden indekseissä Pohjois-Savon kuntien keskinäisessä vertailussa sijalla seitsemän, informoi Hedberg.

Hyvältä tuntuu

Mieliteko-sivuille on haastateltu kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasta. Hedbergin jutussa Rusanen ”innostuu kuultuaan kaupunkinsa mielenterveysindeksin kehityksestä”.

– Hyvältä tuntuu. Parasta on, ettei kyseessä ole hetken humaus, vaan että suunta on pysynyt näinkin pitkään hyvänä. Tämä on iso asia kaikille Kiuruveden toimijoille, koko kaupunkiyhteisöllemme, Rusanen iloitsee Mieliteko-verkkosivuilla.

Jutussa Rusanen päättelee, että indeksin tasainen pienentyminen on monen tekijän summa. Yhden asian hän nostaa silti muiden yli – yhteisöllisyyden ja myös hengen ravinnon merkityksen.

– Meillä on paljon yhteisöllisiä tapahtumia. Viime vuonna kaupunkimme täytti 150 vuotta, ja keskeinen asia oli osallistaa kuntalaisia, yhteisöjä ja kyliä itse ideoimaan ja toteuttamaan juhlatapahtumia, Rusanen sanoo jutussa.

– Meiltä löytyy lasten ja nuorten harkkakerhoa, senioreiden toimintaa ja monipuoliset mahdollisuudet harrastaa. Kansalaisopistonkin tarjonta kestää vertailun.

Rusanen painottaa myös hengen ravinnon merkitystä, onhan hänet itsensäkin nähty Kiuruveden harrastajateatterin lavalla. Ja kaupungin pomon laulutaito – se tunnetaan koko maakunnassa.

– Kulttuuritoimintamme on valtavan monipuolista. Löytyy teatteria, kuoroa, musiikkiryhmiä, Rusanen kehuu Hedbergin jutussa.

Jutun mukaan Rusanen haluaa kaupungin kipparina luoda ihmisten arkeen toivon näkymää.

– Tämä ei tarkoita, että vaikeat asiat lakaistaan maton alle. Haasteita riittää Kiuruvedelläkin, mutta meidän pitää oppia olemaan ylpeitä siitä, mitä meillä on, hän patistaa.

– Miksemme kiillota hyviä asioita pintaan sen sijaan, että vellomme ongelmissa, pohtii Rusanen.

Tärkeää luoda tulevaisuudenuskoa

Rusanen kokee Hedbergin haastattelussa vahvasti, että hänen tehtävänsä kaupunginjohtajana on paitsi luoda tulevaisuudenuskoa, myös vahvistaa sitä.

– Meistä jokainen on ainutkertainen ja ainutlaatuinen. Jos saan muutkin uskomaan tähän, olen onnistunut johtamaan yhteisöä oikealla tavalla.

Rusanen ajattelee, että hyvinvointi lähtee ihmisten korvien välistä ja hyvästä itsetunnosta, joka ei tarkoita pöyhkeilyä.

Mieliteko-verkkosivuilla on valotettu maakunnan ihmisten mielenterveyden tilannetta. Valtakunnalliset mielenterveysindeksit osoittavat, että Pohjois-Savon luku 140,1 on korkeampi kuin millään muulla maakunnalla ja on syy Mieliteon olemassaololle. Pohjois-Savon sairastavuusindeksi 117,2 on sekin maan korkein.
Mieliteko on kymmenvuotinen kehitysohjelma vuosille 2021–2030. Ohjelman toteuttajien tehtävä on olla osaltaan kääntämässä maamme sairaimman alueen, Pohjois-Savon maakunnan, suunta kohti terveempää tulevaisuutta.

Mieliteko-ohjelman työllä lisätään mielen hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähennetään päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa.

Mieliteko-ohjelman synnyn ja tarpeen taustalla ovat synkät tutkimustulokset. Toukokuussa 2023 julkaistu Kansallinen terveysindeksi kertoo, että Pohjois-Savossa on muuta maata enemmän yleistä sairastavuutta ja erityisesti mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Myös maakunnan työkyvyttömyysindeksi ”hehkuu hälyttävästi tummanpunaisena: Pohjois-Savossa on työkyvyttömyyden takia ennenaikaiselle eläkkeelle jääneitä ihmisiä asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin muualla maassa”, Mieliteko-verkkosivuilla ilmaistaan.

Mieliteko-ohjelman ensimmäinen toimintakausi kattoi ajanjakson 1.8.2021–31.8.2023. Lokakuussa 2023 käynnistyi

Mieliteko 2.0, joka etsii aiempaa laajemmin ratkaisuja pohjoissavolaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia lähestytään nyt monesta kulmasta, usealla toimintatavalla ja useissa eri kohderyhmissä – kaikki tämä yhtäaikaisesti, Mieliteko-verkkosivuilla informoidaan.

Mielitekoasiaa löytyy mieliteko.fi-svustolta