Kiuruveden kaupunginhallituksen esityslistalla on maanantaina koko kaupungin henkilöstön yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen. Henkilöstökulujen kasvun hillitsemisellä, talouden vakauttamisella ja taseen kumulatiivisen ylijäämän vahvistamisella tavoitellaan enintään 30 henkilötyövuoden vähentämistä, millä lasketaan saatavan 1,5 miljoonan euron pysyvät säästöt henkilöstökuluissa vuodessa. Tavoitteena on, että yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään syksyllä 2024.

Kiuruveden kaupunki on tehnyt vuosina 2020–2023 ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Viime vuonna ylijäämää kertyi 566 000 euroa. Viime vaalikauden lopussa Kiuruvesi oli täyttämässä kriisikunnan kriteerit, kaupungilla oli kattamatonta alijäämää, mutta ne saatiin katettua. Ylijäämäisinä vuosina Kiuruvedellä ei seisottu tumput suorina, vaan tehtiin yrityskiinteistöjen alaskirjaus (yli 3 miljoonaa euroa) ja koulurakennuksiin lisäpoistoja.

Tänä vuonna näyttäisi kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen mukaan siltä, että talousarvio on toteutumassa. Varhaiskasvatuksen palvelusetelissä on tulossa merkittävin ylitys, noin 230 000 euroa, myös lämmityskulut ovat ylittymässä 80 000 eurolla. On myös varauduttu pelastuslaitoksen varallaolokorvauksiin.

Tällä hetkellä kaupunki on tehnyt 435 000 euroa ylijäämää vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, mutta vuoden lopulla ylijäämäksi arvioidaan 79 000 euroa, mikä osuu lähelle talousarviota, 95 000 euroa.

Tälle vuodelle varattiin investointeihin noin kaksi miljoonaa euroa, josta summasta on käytetty 344 000 euroa. Rusanen muistuttaa, että pääosa investoinneista sijoittuu loppuvuoteen.

– Tulevat vuodet ovat sitten paluu arkeen. Vuoden 2025 talousarvioraamia kun on valmisteltu, se näyttää noin 700 000 euroa alijäämää.

Tuloveroprosenttiin ei nyt kajota

Rusasen mukaan alijäämää selittää se, että vaikka valtionosuus nousee 100 000 euroa, 9,3 miljoonasta 9,4 miljoonaan euroon, kunnille tulee merkittävä vastuu työllisyydenhoidosta, joka kiristää tulopuolta.

Näkymä on Rusasen mukaan siis sumuinen ja keinoja talouden parantamiseen on rajoitetusti. Kiuruvesi on jo Pohjois-Savossa kärkiluokassa tuloveroprosentin suhteen, lainataso on keskikastia. Valtuusto on linjannut, että tuloveroprosenttiin ei nyt kajota.

Rusanen ennakoi, että linjattavaksi tulee, mitä tehdään kahdelle isolle kaupungin sijoitussalkulle, joiden arvon on lähes 8 miljoonaa euroa. Koska edessä on iso kouluinvestointi, kysymys kuuluu, käytetäänkö sijoituksia kouluratkaisuun?

– Mutta olipa kouluratkaisu mikä tahansa, ei ykkösmiljoonilla sitä ratkaista, jatkaa Rusanen.

Rusanen muistuttaa, että vaikka nyt kaavaillaan koko kaupungin henkilöstön yhteistoimintamenettelyä, kriisikunnan kriteerit eivät ole täyttymässä. Mutta, jos jatketaan entiseen malliin, että vuodesta toiseen tehdään 700 000 euron alijäämäisiä tuloksia, taseessa oleva ylijäämä on pian syöty ja kriisikuntakriteerit täyttyvät.

Kiuruveden kaupungin on nyt siis mietittävä henkilöstöasioita, otettava huomioon kustannuspaineita aiheuttavat TE-palvelut, inflaation kiihtyminen ja mahdolliset nousevat lainojen korot. Lisäksi kouluratkaisun hallinta edellyttää hillintää muissa investoinneissa, ne on rajoitettava puoleen siitä, mitä ne ovat tänä vuonna.

Rusanen muistuttaa, että kun Kiuruvesi otti ennen Ukrainan kriisiä Kuntarahoituksesta lainaa, korko oli nolla tai miinuksella, nyt euribor huitelee kolmessa prosentissa. Talousarviossa on varauduttu myös nouseviin lainanhoitokuluihin.

Väestö vähenee

Va. hallinto- ja talousjohtaja Terttu Ruotsalainen katsoo Kiuruvettä koko Pohjois-Savon näkökulmasta ja toteaa alueen yhteisen huolen olevan väestön vähenemisen. Kiuruvedellä väki vähenee sadan henkilön vuosivauhtia.

Ruotsalaisen mukaan Kiuruveden kaupungin palveluksessa on paljon henkilöstöä suhteutettuna väestömäärään ja verrattuna naapurikuntiin. Kiuruveden kaupungin palkkakustannukset ovat yli 14 miljoonaa euroa, noin puolet toimintakuluista. Myös lainamäärä on Kiuruvedellä suurempi kuin esimerkiksi Lapinlahdella ja Vieremällä ja Kiuruveden kaupungin vuosikate on lähes kaksi kertaa heikompi kuin Vieremällä, jossa kumulatiivinen ylijäämä on 12,2 miljoonaa euroa, mikä on Ruotsalaisen mukaan hyvä taso. Kiuruvedellä kumulatiivista ylijäämää on 2,2 miljoonaa euroa.

– Kiuruveden kokoinen kunta, jossa palveluita on paljon, kumulatiivisen ylijäämän pitäisi olla yli 10 miljoonaa euroa, että taloudellinen liikkumavara ja kantokyky olisivat kestävällä pohjalla.

Sitä Ruotsalainen pitää hyvänä Kiuruvedellä, että vuosikate on kattanut poistot, kuten kuuluukin, koska katteella hoidetaan muun muassa investoinnit.

– Kaupungilla on valtuuston keväällä päivittämä talousstrategia, jossa korostetaan, että tulot ja menot ovat tasapainossa ja tase terveellä pohjalla, ja että investoinnit ovat järkeviä ja suunnitelmallisia. Lisäksi strategiassa kiinnitetään huomiota uusien asukkaiden ja yritysten saamiseen kuntaan, kiittelee Ruotsalainen.

Myös Ruotsalainen on sitä mieltä, että koska Kiuruveden verotuloprosentti on maakunnan neljänneksi kirein, ja silti verotulokertymä on Kiuruvedellä 1–2 prosenttiyksikköä alle maan keskiarvon, säästöt pitää hakea toimintakuluista, sillä valtionosuudet ja verotulot eivät kasva. Ruotsalainen ennakoi, että valtionosuusuudistus tarkoittaa kohdennuksia etelän kasvukeskuksiin, missä väestömäärä kasvaa.

– Henkilöstökulut ovat isot johtuen tehdystä kalliista virkaehtosopimuksesta. Siksi on jatkossa tarkasteltava mitä virkoja ja toimia täytetään ja miten toimintaa organisoidaan uudelleen.

Ruotsalainen uskoo, että pysyvillä säästöillä saadaan aikaan muutoksia, ei esimerkiksi henkilöstöä lomauttamalla.

Sotekiinteistöissä riski

Oma riskinsä kaupungin taloudenpidolle ovat myös sotekiinteistöt, joita Pohjois-Savon hyvinvointialue vuokraa vuoden 2025 loppuun. Mikä on näiden kiinteistöjen jatkokäyttö- ja vuokrausaste sen jälkeen? Käytetäänkö vielä yksi optiovuosi? Vuokratuloilla on luonnollisesti merkitystä kaupungin tulopuolelle.

Ruotsalainen korostaa, että budjetointi tulee tehdään rehellisesti niin menojen kuin tulojen osalta, ettei jouduta tekemään talousarvioon muutoksia.

Vaikka nyt kaupunki aloittaa yt-neuvottelut, Ruotsalainen muistuttaa osaavan ja motivoituneen henkilöstön olevan kaupungin voimavara, koska henkilöstö tuottaa kaupungin palvelut.

– Kun olen ihmisiä tavannut, yleinen ilmapiiri Kiuruvedellä on, että täällä on hyvä yhteishenki ja tahtotila. Tykkään myös siitä, että kaupunki uskoo omiin vahvuuksiinsa.

Kiuruvedellä on myös menossa hyviä kehittämishankkeita, biokaasulaitos ja tuuli- ja aurinkoenergiahankkeet, mutta niiden mahdollisista hedelmistä nautitaan vasta vuosikymmenen lopussa, jos investointipäätökset ovat myönteisiä, Rusanen jatkaa.

Ruotsalainen korostaa myös kaupungin taloudenpidossa ennakoivaa selviytymistrategiaa, siihen kuuluu tarpeettomasta kiinteistömassasta irtaantuminen, johon pitäisi ottaa vahvempi agenda. Koska henkilöstön ja väestön määrä tulevina vuosina vähenee, se vaikuttaa palveluihin ja tilojen käyttöasteeseen.

– Palvelutasoa pitää tarkastella uudelleen, liikuntapaikkojakin on mietittävä, mikä on esimerkiksi pallokenttien, uimahallin ja jäähallin kohtalo, sillä niistä tulevat isot käyttökustannukset kaupungille, Ruotsalainen laskee.

Koulu suurin investointi

Kiuruveden kaupungin suurin investointihanke on keskustan koulu. Hankesuunnittelu etenee. Ellei tehokkaalla tilaratkaisulla saada neliöitä vähennettyä, kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa, lopullinen hinta selviää urakkakilpailun jälkeen. Kouluinvestointi kasvattaa lainamäärää ja poistoja.

Niin Rusanen kuin Ruotsalainenkin pitävät kouluratkaisun tekemistä välttämättömänä jo tällä valtuustokaudella, sillä kouluilla on sisäilmaongelmia.

Ruotsalainen esittää, että ensi vuonna tehdään ratkaisu myös kahdesta kyläkoulusta, sillä oppilasmäärä ei ole lisääntymässä.

Suunnitelman mukaan uusi keskustan koulu olisi valmis vuonna 2028.

Kiuruvedellä on teetetty talouden painelaskelma myös asiantuntijoilla. Se on yhdenmukainen viranhaltijajohdon näkemysten kanssa. Talouskonsulttien selvityksen viesti on, että taloutta pitää tehostaa, pitää panostaa kulukehitykseen ja elinvoimaan, ja että talouden tasapainotustyössä tulee olla etupainotteinen. Menoja pitää suitsia, muuten Kiuruvesi ei selviä ja itsenäisyys on vaakalaudalla. Tähän liittyy myös arvokeskustelu siitä, mitä palveluja kunnassa tarvitaan.

Terttu Ruotsalainen muistuttaa, että kunta ei tee bisnestä, vaan tuottaa palveluja veronmaksajille.

– Kunnan taseen pitää olla kunnossa ja puskureita pitää olla. Elämme globaalissa maailmassa, jossa kunta on mukana eikä voi kaikkeen vaikuttaa.