Kuulammen koulussa Tyrnävällä opitaan ja viihdytään. Koulussa on kaikkien niin hyvä olla, että se käy malliksi muillekin.
Eduskunnan sivistysvaliokunta vieraili pari viikkoa sitten Tyrnävällä Kuulammen koulussa. Puheenjohtaja Tuula Haataisen (SDP) johdolla toteutetulla vierailulla valiokunta tutustui TAVOITA-malliin sekä koulun hyviin Pisa-tuloksiin. Kuulammen koulun rehtorina toimii kiuruvetisjuurinen Jaakko Niskanen.
Niskanen kertoi delegaatiolle, että Pisa-tulokset ovat Singaporen tasoa, vaikka Kuulammen koulussa on järjestetty perusopetus maan halvimpaan hintaan.
Niskanen sanoo olevansa koulun oppilaista ylpeä, sillä Tyrnävällä lasten vanhemmilla ei ole korkea koulutus- eikä tulotaso. Kuulammen koulussa opiskelee koko kunnan yläasteikäinen ikäkuokka.
Lieneekö Kuulammen koulun hyvien Pisa-tulosten taustalla TAVOITA-malli, jossa perusideana on, että oppilas saa valita itselleen oman tavoitetason mukaista opetusta. Ryhmät ovat joustavia, ryhmästä toiseen voi vaihtaa vaikka kesken lukuvuoden. TAVOITA-malli on motivoinut niin oppilaita kuin opettajia, oppimistulokset ovat parantuneet, samoin työrauha. Oppilaat uskaltavat viitata ja mokata. Ajankäyttö on kaiken kaikkiaan tehokasta.
Kuulammen koulun mallista on käyty puhumassa myös Opetushallituksessa.
Kirjailija Aleksis Salusjärvi on todennut Ylelle, että ”Suomen parhaat koulut sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla. Pisan parhaiten pärjänneitä oppilaitoksiamme oli Kuulammen koulu Tyrnävällä. Se on yksi koko maapallon parhaista kouluista.”
Tyrnävän Kuulammen koulu sijoittui PISA 2022 -tutkimuksen keskiarvoissa korkeimpaan kansalliseen neljännekseen jokaisessa testin mittaamassa kategoriassa, matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä, merkittävällä marginaalilla suomalaisten peruskoulujen keskiarvoa korkeammalle.
Kuulammen koulun tulokset olivat matematiikassa 519, lukutaidossa 536 ja luonnontieteissä 554.
Lukutaidossa ja luonnontieteissä Kuulammen koulun tulokset hipoivat PISA 2022 -tutkimuksen maailman kärkeä kaikissa kategorioissa edustavan Singaporen lukuja. Singaporen tulokset olivat lukutaidossa 543 ja luonnontieteissä 561.
PISA 2022 -tutkimus mittaa myös tyttöjen ja poikien suoriutumista erikseen. Kuulammen koululla sekä tytöt että pojat sijoittuivat korkeimpaan kansalliseen neljännekseen jokaisessa kolmessa kategoriassa myös erikseen tarkasteltuna.
Kuulammen tyttöjen ja poikien keskiarvot olivat matematiikassa 505 ja 538, lukutaidon osalta 542 ja 528 sekä luonnontieteissä 536 ja 577.
Hyvä ilmapiiri
Mainittakoon, että Jaakko Niskanen jää eläkkeelle 1.2.2025, kun Niskanen pitää lomansa pois, jään hän koulutyöstä pois 17.10.2024.
– Kun lähdin Kiuruvedeltä Ouluun vuonna 2005 ja Tyrnävälle töihin, koulu oli silloin pieni. Nyt oppilaita on 450 ja opettajia noin 40, Niskanen kertoo.
Kuulammen koulu on ollut eri medioissa esillä viime keväästä saakka, pääasiassa Pisa-tuloksista johtuen.
Miten tällaisiin huikeisiin tuloksiin on päästy, Jaakko Niskanen?
– Yksi tärkeä tekijä on se, että henkilökunta ei ole vaihtunut. Ensimmäisen opettaja lähti muualle vuonna 2020, kun olin ollut töissä täällä 15 vuotta. Kaikki tietävät, miten talossa toimitaan, se luo luottamusta ja hyvän ilmapiirin, se säteilee oppilaisiin.
Niskanen vaatimattomana sanoo, että hänen osuutensa hyviin Pisa-tuloksiin on pieni.
– Opettajat ja oppilaat ovat tämän tuloksen tehneet. Oma osuuteni lienee se, että tietty rentous ja toisaalta jämäkkyys on ollut toimintatapani. Pönöttämistä inhoan, huppari päällä tykkään tulla töihin, tykkään myös siitä, että minua oppilaat kutsuvat Jaskaksi.
Niskanen peilaa kouluelämää 50 vuoden perspektiivillä.
– Kiuruvedellä arvostetuista ja arvostamistani rehtoreista, Tatu Malmivaarasta, Hannes Kärkkäisestä ja tohtori, serkkuni Martti Heinosesta taidettiin maalata muotokuvat eläkkeelle siirtymisen kunniaksi. En halua verrata itseäni näihin herroihin, nykyrehtorina haluan juhlistaa eläkkeelle siirtymistä huumorin keinoin: muotokuvaani ei maalata vaan jäädytän sählypelipaitani ja nostatan sen koulumme kattoon viimeisenä työpäivänäni, Niskanen suunnittelee.
Ammattitaitoiset opet
Hyviin Pisa-tuloksiin Kuulammen koulussa ovat Niskasen mukaan vaikuttaneet ammattitaitoisten opettajien lisäksi Tavoita-malli äidinkielessä ja matematiikassa sekä Taagi-opetuspohja matematiikassa.
– Parissa vuodessa äidinkielen opettajamme Elina Palola teki laadukkaita hankeanomuksia, joista saatiin noin miljoona euroa. Apulaisrehtorimme Miikka Mattila on kehittänyt Taagi-opetuspohjaa noin 10 vuotta, tehnyt lähes 2000 opetusvideota. Huikeita kavereita, kiittelee Niskanen.
FT, Oulun yliopiston koulutuspäällikkö, entinen koulun opettaja Elina Palola selittää, että: ”Kuulammen huikean PISA-tuloksen ovat mahdollistaneet johdon ja opetushenkilökunnan saumaton yhteistyö ja innostus. Koko henkilöstö soutaa samaan suuntaan tavoitteena oppilaiden etu”.
Palola kertoo, että PISA-tuloksen taustalla ovat ammattitaitoiset ja motivoituneet opettajat ja ohjaajat, Tavoita-malli, Taagi, rehtori Jaakko Niskanen, joka on kaiken mahdollistanut, ja runsas hankerahoitus, jonka turvin etenkin lukutaitotyötä on voitu tehdä innovatiivisesti ja isolla volyymilla.
– Kuulampi on ilman muuta maailman paras koulu, jonne on ilo omatkin lapset lähettää ja josta oli todella haikea ja vaikea lähteä. Jaakko on esihenkilönä kuunteleva, empaattinen ja kannustava. Jaakko antaa sopivasti vastuuta ja vapautta, luottaa ammattitaitoisiin alaisiinsa eikä tyrmää hullujakaan ideoita, joista onkin usein sitten syntynyt jotakin todella suurta, kiittelee Palola.
– Jaakko Niskasen luokse pystyi menemään asian kuin asian kanssa. Jaakko on myös erittäin hauska mies, kunnon savolainen. Ja vetää vielä sählypallonkin verkkoon melkoisella onnistumisprosentilla. Hän on turvallinen perälauta, joka yhtä aikaa onnistuu toimimaan sekä oppilaiden, henkilökunnan, huoltajien että työnantajan parhaaksi. Ei ole helppo rasti tänä päivänä, huomauttaa Palola.
Hankerahaa
Kuulammella on hankerahoituksella toteutettu äidinkielessä ja matematiikassa joustavia tavoitetasoryhmiä ja jakotunteja hyödyntävää TAVOITA-mallia, jossa yksilöllisen eriyttämisen avulla tuetaan heikosti suoriutuvia ja taataan jokaisen oikeus oppia.
Samalla lahjakkaat oppilaat saavat siivet, kun ylöspäin eriyttäminenkin mahdollistuu. Oppilaat osallistetaan tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sekä kehittämään niitä.
– Oppilaat valitsevat tavoitetasonsa, jota tarkistetaan jaksoittain ja mietitään yhdessä parasta tapaa oppia. Näin oppilaita voidaan tukea varhain ja tuen vaiheiden eri tasoille kyetään kohdentamaan parasta tukea. Tulokset ovat erittäin lupaavia ja oppilaat kiittelevät mallia sekä toivovat sille jatkoa.
Palola kertoo, että moni oppilas on pystynyt nostamaan numeroitaan, työrauha on parantunut, tuntiaktiivisuus ja tavoitteellinen työskentely on lisääntynyt ja oppijoiden itsetunto on vahvistunut.
– Tavoita-malli toteuttaa onnistunutta inkluusiota parhaimmillaan, kun oppimisen ja osallistumisen esteitä poistetaan niin, että turvataan jokaisen oikeus opiskella kaikille yhteisessä koulussa, jossa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja osallisuus toteutuvat kaikille oppilaille.
Matikkaa uudella tavalla
Kuulammen koulun apulaisrehtori, Taagin kehittäjä Miikka Mattila sanoo Taagin ideana olevan opiskella matikkaa uudella tavalla.
– Yksi sähköisen materiaalin keskeisistä eduista on joustavuus. Opettajalla on mahdollisuus keskittyä tehokkaammin oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Sähköisestä oppimateriaalista huolimatta vihkotyöskentely on tärkeässä osassa. Taagi opettaa opiskelutaitoja ja vastuunottoa omasta oppimisesta; lisäksi se patistaa opiskelemaan aktiivisesti opetussuunnitelman velvoittamalla tavalla. Materiaalissa opetellaan itseohjautumaan turvallisessa ympäristössä, mikä tarkoittaa, että on melko tiukasti määritelty, kuinka voi edetä oman tason mukaisesti.
Taagin tuntityöskentely menee niin, että oppilaat aloittavat heti luokkaan tullessaan opiskelun, ellei heillä ole kotitehtävistä kysyttävää. Uudet asiat opiskellaan katsomalla interaktiivisia videoita ja lukemalla teoriaa sekä esimerkkejä. Oppilaat tekevät 2–6 nettitehtävää.
– Oppilaat kopioivat lyhyen teorian vihkoon ja tekevät vihkotehtäviä vihkoon sekä tarkistavat tehdyt tehtävät. Lisäksi he tekevät usein kontrolloivia valinnanpaikkatestejä, joiden tulokset opettaja näkee reaaliaikaisesti omalta päätteeltään. Oppilaat voivat valita oman oppimistason mukaisia kursseja ja tehtäviä. “Väärät sivut” tai puhelimen väärinkäyttö on minimissään, Mattila sanoo.
Taagilla opiskeltaessa sisältö ei vain kirja digimuodossa. Tarjolla on eritasoisia kursseja räätälöidyillä tuntijaoilla, 2000 opetusvideota, josta suurin osa interaktiivisia. On digitaalisia tehtäviä, vihkotehtäviä, digitaalisia testejä, paperitestejä, pelejä ja muistikortteja.
Raha ei ratkaissut
Niemiskylän Kukkuran kasvattina Niskanen voi ”kaiken kukkuraksi” todeta, että Pisa-tuloksissa ei ole ratkaissut raha.
– OPH:n tilaston mukaan Tyrnävän kunta käytti vähiten määrärahoja perusopetuksessa oppilasta kohden vuonna 2023 koko Suomessa. Monesti ajatellaan, että vain eliittialueen koulut menestyvät hyvin. Tyrnävällä vanhempien koulutus- ja tulotaso ei ole keskimääräisesti kovin korkea. Siinäkin mielessä tulos on huikea, tavallinen maalaiskoulukin voi pärjätä.
Niskanen on ylpeä myös THL:n terveyskyselystä: Kuulammen koulussa koulukiusaaminen on vähäistä, vuonna 2020 kiusaamista oli toiseksi vähiten koko Suomen 300 kunnasta.
– Sekin on hyvä mittari koulun opettajien ammattitaidosta ja koulumme ilmapiiristä.
Mustiakin pilviä
Niskanen nostaa esiin, että hyvistä tuloksista kannattaa nyt nauttia, sillä mustia pilviä on tullut taivaanrannalle. Monien kuntien talous on tiukilla, niin myös Tyrnävällä.
– Jäädessäni eläkkeelle, kirkonkylän kouluihin tulee yhteinen rehtori noin 1100 oppilaalle ja yli sadalle opettajille. Muutamia opettajia on lähtenyt muualle osaksi liian tiukkojen resurssien vuoksi, Niskanen kertoo.
Eniten Niskasta on työssään stressannut koulun resurssien puolesta puhuminen, ilman riittäviä määrärahoja ei voi toteuttaa laadukasta opetusta.
– Korona on jättänyt jälkeensä oppilaisiin, tukea tarvitsevia on tosi paljon. Meilläkin on tällä hetkellä puoli kymmentä eri syiden takia perustettua pienryhmää.
– Kuitenkin haikeilla, mutta iloisilla mielin lopetan 36-vuotisen työurani.
