Kiuruvedellä järjestettiin kenraali Ermei Kannisen muistoseminaari Rukajärvi-keskuksessa lauantaina.
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen työ on kansallisesti merkittävää.
– Kiuruveden Rukajärvi-keskus on todella merkittävä paikka ja Rukajärven suunnan historiayhdistys on maan parhaita toimivia yhdistyksiä, totesi paikkakunnalla lauantaina vieraillut tohtori Pekka Visuri.
Visuri lisäsi myös, että Rukajärvi-keskukset ovat aivan omaa luokkaansa, niiden toiminnassa hyvä tutkimustietous yhdistyy kerronnallisuuteen ja havainnollisuuteen.
Upseeri, professori ja politiikan tutkija Visuri luennoi Kiuruvedellä lauantaina järjestetyssä kenraali Ermei Kannisen -muistoseminaarissa. Samalla seminaari oli Rukajärven suunnan historiayhdistyksen 15-vuotisjuhlatapahtuma.
Visurin luennon pohjana oli hänen viimeisin kirjansa, keväällä ilmestynyt Suomen sodat 1939–1945, selviytyminen maailmansodasta. Kirjassa käydään läpi talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan taustoja, poliittisia päätöksiä ja taisteluiden kulkua.
Visuri toteaa, että ilman johtajien taitoa, armeijan taistelukykyä ja kansan sitkeyttä ei sodista olisi selvitty.
Kirjan muut tekijät ovat Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust, ja kirja on tehty yhteistyössä Muistin (Mikkelin sodan ja rauhan keskus) kanssa
– Tutkijoiden tehtävä on sijoittaa sodan ajan tapahtumat kehyksiin, etsiä ja analysoida, pelkkä tapahtumien kuvaus ei ole tutkijan tehtävää, kiteyttää Visuri kirjallista työtään.
– Kirja on suunnattu laajalle lukijakunnalle, etenkin opiskelijoille ja opettajille mutta oppikirja tämä ei ole, Visuri esittelee lähdeviitteineen viisisataasivuista, tiivistä tietopakettia.
Miksi ja miten Suomi joutui sotaan, hahmottuu Visurin luennolla osana imperiumien valtataisteluja, kun kulisseissa käydään kauppaa valtioiden välillä niiden omien intressien mukaan. Kansainvälisesti vallitsee käsitys, että lähtölaukaus toiselle maailmansodalle oli Japanin hyökkäys Kiinaan vuonna 1937, ja Japaniin sota myös päättyi Yhdysvaltojen pudottamien ydinpommien myötä vuonna 1945.
Juuri avautuneiden arkistojen myötä kirjassa on mukana uusinta tietoa sotahistorian saralta, myös ulkomaisista arkistoista, ja Visuri pohjaakin kirjansa tutkittuun faktaan. Samaa hän toivoisi aiheen ympärillä esille tuoduissa mielipiteissä ja kannanotoissa.
– Pitäisi vaatia aina lähdetieto mihin tieto perustuu, muuten se on mutua, Visuri vaatii.
– En yhtään vähättele kaunokirjallisuutta, mutta se on syytä eriyttää faktoihin perustuvasta kirjallisuudesta, Visuri toteaa ja lisää että teoksissa Tuntematon sotilas ja Volokolamskin valtatie on “erinomaista sodan olosuhteiden kuvausta ja kaikki mitä joukon johtajan tulee osata”.
Visuri käy luennoimassa keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Hän toteaa, että sotahistoriasta kiinnostuneet henkilöt ovat aina tulleet mielellään kohtaamaan ja keskustelemaan, tämä ilmiö ei ole tullut esille viime vuosien myötä.
– Moni on kertonut äänikirjan kuuntelun jälkeen hankkineensa vielä printtipainoksen, josta on helppo etsiä yksityiskohtia. Netistä löytyy kirjan nimellä myös videoluentojani, Visuri kertoo.
Lauantainen esitelmä löytyy Rukajärven suunnan historiayhdistyksen omilta sivuilta.
Talkoilla, ilman avustuksia
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen toteaa, että viidentoista toimintavuotensa aikana Kiuruvedellä ja Lieksassa sijaitsevat Rukajärvi-keskukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa talkoovoimin ja ilman avustuksia.
– Hallussamme on maan laajin rintamaveteraanien haastatteluaineisto, Tikkanen kertoo.
Tikkanen korostaa yhdistyksen perustajajäseniin kuuluneen majuri Perttulin toiminta-ajatuksen olleen, että myöskin tavallisia rivimiehiä tulee haastatella.
– Näitä kertomuksia sitten verrataan virallisiin sotapäiväkirjoihin. Yhdistystämme on myös kritisoitu siitä, että olemme yrittäneet selvittää totuudenmukaisesti mitä tapahtui, mutta tämän syytöksen me kannamme miehekkäästi, Tikkanen totesi.
Tilaisuudessa pohdittiin myös Rukajärvi-keskuksien toiminnan jatkoa. Tulevaisuuden koetaan olevan vankalla pohjalla mutta vaativan uusia innovaatioita.
– Sotahistorian dokumentointi ja arkistointi varmistaa, että myös tulevaisuudessa historiantutkimus jatkuu samalla korkealla tasolla, Tikkanen toteaa.
Toiminnan haasteena koetaan taloudelliset resurssit, sekä uusien sukupolvien löytäminen toimintaan mukaan.
Keskeisiä työkaluja tulevaisuudessa ovat digitaalisten alustojen käyttäminen ja tietokantojen laajentaminen. Vahvuutena on pitkäaikainen tiedonkeruu ja veteraanien kokemusten tallentaminen.
– Keskuksien ja yhdistyksen jatkolle on myös tärkeää, että ne säilyttävät itsenäisyytensä, toteaa Tikkanen.
Lieksan rautatieasemalle avattu Rukajärvikeskus tuo mukanaan laajemminkin koko Itä-Suomen alueelle kaivattua yhteisöllisyyttä ja toimintaa. Avoin odotustila palvelukokonaisuuksineen muodostaa osan matkustajien ja paikkakuntalaisten arkielämää.
Kiuruvedellä Rukajärvi-keskuksen muutto uusiin tiloihin viivästyy tiloissa tapahtuneen vesivahingon takia.
Jutun kuvatekstiä korjattu 15.10.2024 kello 13.40. Kuvatekstissä kerrottiin virheellisesti, että Visurille luovutettiin Jotos-riipus, vaikka todellisuudessa kyseessä oli talkoomitali.
