Riistakameraan tallentui Koivujärven Peuraniemellä emokarhu kolmen pentunsa kanssa sunnuntai-iltana. Riistakameran omistaa Mikko Partanen ja riistakamera on hänen enonsa Kai Ruhasen mailla. Kamera on hirvien nuolukiven läheisyydessä Peuraniemen alueella. Mikko Partanen on Koivujärvellä paljon äitinsä Tarjan mökillä ja Kai Ruhasella on Peuraniemessä kesämökki.

Karhujen liikkuminen on tallentunut yöaikaan, koska karhut liikkuvat pääsääntöisesti hämärässä.

Kai Ruhanen sanoo, että emo ja kolme pentua eivät ole harvinaisuus Kiuruvedellä. Pentuehavaintoja, sekä näkö- ja jälkihavaintoja, yksittäisistä karhuista on tehty Kiuruvedellä aika paljon.

Ruhanen sanoo, että karhu periaatteessa ja pääsääntöisesti väistää ihmistä. Mutta kun kyse on pentueesta, on hyvä vaikkapa marjastajan, tai muun metsässä liikkujan, olla tietoinen asiasta, sillä jos marjastaja jää emon ja pentujen väliin, emo voi mennä puolustamaan pentujaan.

Ruhanen suositteleekin ottamaan mukaan karhukellon tai radion, esineen, joka pitää metallista ääntä, sillä ääni karkottaa metsän eläimet. 

Petokanta lisinyt

Ruhasen mukaan petokanta on lisinyt Kiuruvedellä reilusti viime vuosina, koska kannanhoidollisia metsästyslupia ei ole saatu, ja se alkaa nyt näkyä. Se näkyy muun muassa siinä, että ilveksiä pyöri Kiuruveden taajamassa talvella ja keväällä ja kauriit hakeutuvat keskustaan turvaan pedoilta. Ruhanen sanoo, että viimeisin kannanhoidollinen sudenkaatolupa on saatu 10 vuotta sitten.  Susia on kaatunut aina, kun siihen on annettu lupa. 

Ruhanen kertoo, että metsästäjäliitosta tiedotettiin vastikään, että nyt rupeaa olemaan dyykkauskarhujakin ylitiheillä karhukannan alueilla, eläin etsii ruokaa roskapöntöiltä ja käy kenties tuotantoeläinten kimppuun, mikäli luontaista ruokaa ei ole helposti saatavilla.

Ruhasen mielestä lupia pitäisi saada, ettei tilanne kärjistyisi pahaksi. Susipolitiikka ei ole yksin Suomen asia, susikantaa säädellään EU:ssa, jossa susi on tiukasti suojeltu. Toiveissa olisi, että esimerkiksi sudenkaatolupa saataisiin ainakin siinä tapauksessa, jos susi aiheuttaa vahinkoa.

Ruhanen toivoo, että tälle syksylle saataisiin myös karhunkaatoon lupia.   Kiuruvedellä oli ainakin  neljästä eri karhupentueesta havaintoja viime kesältä.

– Tämä on  minun arvio, mitä olen kentältä kuullut.  Virallisessa kanta-arviossa yhdestä pentueesta tulee 4-5 karhua eli Kiuruvedellä olisi noin  20 karhua. 

Karhu on lisääntynyt reilusti, karhu oli harvinaisuus 1970-luvulla, mutta sitä ennen karhu tappoi karjaa, jolloin karhu kaadettiin melkein sukupuuttoon.

   Tänä päivänä karhu on  arkipäiväinen, tämän takia kannanseurantaan liittyvän  Tassu-järjestelmän kautta pedoista ilmoittaminen on  kokenut inflaation. Karhusta on tullut arkipäivää eli  jos  näkee metsässä karhun, siitä ei välttämättä ilmoiteta kenellekään.

Koivujärvellä mökkiläisille on ilmoitettu karhuemosta pentuineen, karhusta pentuineen on tehty havainto 70 metrin päässä mökkitieltä.

– Nyt on tietoisuus siitä, että niitä on metsässä ja toivon mukaan pysyvät siellä.

Karhukuvat valitettu nurin

Ruhanen kuuluu Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin piirihallitukseen Kiuruveden edustajana. Metsästäjäliitto on metsästäjien sekä metsästyseurojen edunvalvontajärjestö.  Riistakeskus on nykyään hallinnollinen viranomaistaho, joka muun muassa myöntää metsästysluvat.

– Suomen Metsästäjäliitto on tehnyt vuosikaudet töitä petolupien palauttamiseksi lailliseksi kannanhoidon muodoksi. Tällä hetkellä muutaman vuoden karhuluvat on valitettu nurin tai toimenpidekieltoon. Eduskunnan on tarkoitus äänestää lakimuutoksesta tänä vuonna, jotta kannanhoidollinen metsästys olisi jatkossa mahdollista.

Runsastunut karhu ja petokanta verottaa hirvikantaa keväisin, koska pitkän talviunen jälkeen nälkäinen karhu ottaa saaliikseen esimerkiksi hirvenvasoja. Ne ovat helppoja saaliita. Se tarkoittaa, että syksyllä liikkeellä on tyhjiä lehmiä, niillä ei ole vasoja. 

– Hirvenmetsästys perustuu vasavoittoiseen verotukseen Suomessa. Kun puolet hirvistä ammutaan vasoina, käy niin, että jos ei ennakoida luvissa sitä, että karhu ottaa omansa, ammutaan kanta huonoksi.

Ruhanen sanoo, että ihmiset ovat kaupunkilaistuneet niin, että he eivät ymmärrä  sanaa peto, karhunpentua pidetään sööttinä ja nättinä, mitä ne toki ovatkin.

– En vihaa petoja, kunnioitan niitä. Aikanaan on todettu, että karhu on peto, se ei ole siitä muuksi muuttunut. Karhu ottaa ruuan, kun sillä on nälkä  ja se ruoka voi olla koira tai lemmikkiponi. Toiveissa olisi, että  syksyllä saataisiin karhunkaatolupa ja päästäisiin karhuja vähentämään.

Koivujärvi on petoaluetta

Myös riistakameran omistaja Mikko Partanen on huolissaan karhukannan kasvamisesta. Partanen tietää, että Koivujärven alueella elää karhuja, myös uroskarhuja. 

Partanen kuuluu ise Koivujärven metsästysseuraan ja on myös hirviporukassa. Karhua Partanen ei ole ollut jahtaamassa.

Partanen pitää useita riistakameroita, koska haluaa seurata eläinten liikkumista. Partanen rauhoittaa, että Koivujärvi on ollut iän kaiken petoaluetta, petojen liikkumisesta alueella tiedetään, mutta ne elävät omaa elämäänsä.  

Partanen uskoo, että eivät karhut mökkien pihaan tunkeudu, ellei siellä ole syömistä. Roskapusseja ei passaa jättää lojumaan pihamaalle.

– Karhuilla on nälkä ja ruokaa ne etsivät.

Karhut heränneet

Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Harri Laukkanen sanoo, että karhuja on nähty lähinnä riistakamerakuvissa ja arvioi karhuja olevan Kiuruveden alueella parikymmentä. Karhut ovat heränneet talviuniltaan reilu kuukausi sitten.

Laukkanen sanoo, että karhu ei tule pihapiiriin, sillä Suomessa on hyvä roskiskulttuuri, pihapiireissä ei ole karhulle syötävää. Karhu liikkuu ruuan perässä.

Laukkanen sanoo Ruhasen tavoin, että karhu ei ole ihmiselle vaaraksi, ellei ihminen joudu emokarhun ja pentujen väliin ja emo kokee ihmisen uhkaksi pennuille.

Yksi keino karhujen vähentämiseksi on kannanhoidollinen metsästys, jos sellaiseen päästäisiin muutaman vuoden päästä. Tällä hetkellä ongelmana on karhunkaataminen poikkeuslupamenettelyn kautta, mutta silloin lupa on  valituskelpoinen, ja jos siitä valitetaan, aiheuttaa se toimenpidekiellon ja  asia menee oikeuteen, missä käsittely vie kuukausia ja metsästyskausi on mennyt ohi, tämä käytäntö estää metsästyksen muuna kuin uhkaperusteisena.

Joka tapauksessa karhukanta näyttää kasvavan. Laukkanen toivoo, että jos näkee karhun,  siitä ilmoitettaisiin petoyhdyshenkilölle ja Tassu-järjestelmään. Näin havainnot tulisivat kirjatuksi järjestelmään.