Savon kunnissa paljon parantamisen varaa vanhushoidossa

ILTA-SANOMAT (12.3) selvitti kuntien eroja vanhusten hoitoon liittyvien tilastojen avulla. Lehti keräsi mittareita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreista kuntatilastoista, ja suurin osa niistä perustui Sosiaali-ja terveysministeriön laatusuositukseen.

SELVITYKSEN paras kunta oli Utsjoki, joka pärjäsi erityisesti hyvän kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja lääkkeiden vähäisen käytön ansiosta. Utsjokiset seniorit asuvat usein kotonaan ja heistä huomattavasti muuta Suomea suurempi osa on kotihoidon piirissä.

ETELÄ-KARJALASTA tuli tilaston kärkeen Utsjoen jälkeen viisi kuntaa. Rautjärven jälkeen Taipalsaari, Ruokolahti, Parikkala ja Lemi. Yllättäen isot kunnat olivat selvityksen mukaan heikoilla.

SAVON kunnista parhaiten pärjäsi Tervo. Kaikki muut kunnat rypivät puolivälin seuduilla ja sen alapuolella. Kuopion sijoitus oli 295 kunnan joukossa 160 Siilinjärvi pikkuisen paremmin 147. Joten parantamisen varaa on runsaasti.
Sijoituspisteisiin vaikutti hyvinvointiin ja elinympäristöön liittyvät tilastotiedot.

IS indeksoi kunnat 24 tilaston perusteella. Kustakin positiivisesta muuttujasta Suomen paras kunta sai 100 pistettä ja huonoin nollan. Negatiivisista huonoin sai –100 pistettä ja paras nollan. Muut kunnat saivat
pisteitä suhteessa huonoimpaan ja parhaimpaan.

TÄSSÄ vertailussa olivat siten kaikki vanhushoidon tekijät mukana niin yksityiset kuin kunnalliset toimijat.
Vanhuksen hyvässä hoidossa näyttääkin siltä, että yksilökeskeisyys korostuu. Tätä korosti jutussa haastateltu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula.

HYVÄ hoito rakentuu siis hyvinkin tutulla tavalla, jossa toimintakykyä pidetään yllä ja panostetaan yksilöön ja hyvään yhteisöllisyyteen.
Nämä asiat pitäisi olla itsestään selviä ja hoitajakoulutuksessa nämä varmaan tuodaan esiin. Jos ei ole riittävää hoitajamitoitusta se tuo työhön kiireen ja hosumisen. Samoin jos hoitajien ammattitaito ei ole kunnossa, sekoaa hoitotyö koko työyhteisössä. Vanha sanonta siitä, että markan suutari tekee satasen vahingon, pitää paikkansa hoitajien palkkauksessakin.

NYT kun markkina-sote kaatui, on aika palata takaisin siihen, ettei vanhushoito ole markkinatavaraa, on harkittava jopa sen voitontavoittelun kieltämistä.

RAUNO JÄÄSKELÄINEN
kiuruvetissyntyinen
sotakirjailija
kansanedustajaehdokas (vas.)