Blogi (muokattu 20.1.2021) Kiuruvesilehti

Erinäisiä tarinoita

Erinäisiä tarinoita

MUISTANPA erään myrskyisen ja synkän syksyn vuonna 1974, kun sen aikaiset tutkijat olivat tulleet siihen ihmeelliseen lopputulokseen punaviinin hörppimisen seassa, että maailmaa koettelee kohta suuri energiakriisi. Tämä kriisi ei heidän keksimänään ollut ensimmäinen, eikä edes tapahtunut Pontius Pilatuksen aikana, mutta sillä oli meille kaupallisen alan opiskelijoille harmillinen seuraus.
Jostain syystä oli meille rehtoriksi heitetty iäkäs Helsingin kauppaoppilaitoksen entinen rehtori, joka otti kriisin tosissaan. Niinpä luokkahuoneiden lämpötila laskettiin säästösyistä 16–18 asteeseen ja olimme koko talven luokkahuoneissa talvitakki päällä, kylmästä hytisten, vaikka talo oli upouusi. Kuten muistamme, koko energiakriisi unohdettiin seuraavana vuonna ja kukaan ei halunnut siitä jostain syystä edes keskustella.

KEVÄÄN vaalien jälkeen meille kerrottiin, että tehdastyöläisten keskuudessa suurin puolue on Perussuomalaiset ja Vasemmistoliiton uusi suuri yksittäinen ammattiryhmä ovat tutkijat. Tässä täytyy tietenkin muistaa Ylen toimittajat, nämä Kalliossa asuvat, punaviiniä hörppivät putkiaivot.
Sen sijaan, että tutkittaisiin ne kymmenet maapallolla tapahtuneet ilmastonmuutokset (vedenpaisumus, jääkausi ym.) ja yritettäisiin selvittää selkeät syyt niihin (joka tai mikä ei ole ollut ihminen itse) niin vedetään rajoja isolla pensselillä ja syyllistetään nykyajan ihminen. Jos ei suostuta tutkimaan mennyttä, jotta ymmärtäisimme tulevaisuutta, on vaikea ymmärtää, miksi näitä tutkijoita kutsutaan tutkijoiksi, kun tutkiminen ei kerta kaikkiaan kiinnosta. Enemmänkin scifi-kirjallisuus.

ETEENPÄIN. Ajoimme autolla erään tuttuni kanssa ja kinastelimme natseista. Kumppanini oli elänyt voimakkaasti 1970-luvun taistolaisuusajan. Minua huvitti se, että ihmisillä on niin huonot tiedot todellisuudesta ja historiasta, vaikka käytännössä jokaisella on internet.
”Tiedätkö mikä oli natsipuolueen virallinen nimi?” kysyin.
”Kansallissosialistinen puolue.”
”Ei, vaan Kansallissosialistinen Työväen Puolue. Mikä oli natsilipun pääväri eli n. 75 %?”.
Hiljaisuus.
”Se oli punainen. Syynä oli se, että haluttiin tehdastyöläisten äänet ja ne saatiinkin. Natsit ryhtyivät järjestelmällisesti eliminoimaan omistavaa luokkaa eli juutalaisia. Aikamoinen määrä niitä saatiinkin tapettua, ohessa meni muutama kehitysvammainen ja kommunistikin, koska Hitler erosi riidan seurauksena kommunistisesta puolueesta nuorena miehenä. Voin vielä lisätä, että natsipuolueen päätavoiteisiin kuului kaikkien tehdaslaitosten valtiollistaminen eli käytännön sosialismi. Natsien sekapäinen ohjelma sisälsi toki oikeistolaisiakin elementtejä, mutta yli puolet oli sosialistisia.”

ETEENPÄIN. Olemme viime päivinä saaneet lukea lehdestä, kuinka kaksi ministeriä, Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo ja Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen ovat ottaneet kantaa huimausaineiden puolesta. Oikeisto ja poliisit ovat kauhistelleet, varsinkin kun asia kuuluu sisäministeri Ohisalon virkavastuulle. Oikeastaan tämä on viimeinen epätoivoinen veto hallituksen vasemmistoministereiltä. Ainoa toivo onkin, että kansa hortoilisi huumepöllyssä; ettei se enää muistelisi ennen keväisiä vaaleja esitettyjä vaalilupauksia ja että kansa ei tajuaisi, mihin kadotukseen kansakunta on menossa.

OLEMME saaneet lehdistä lukea ja televisiosta kuunnella, että Perussuomalaiset ovat kohottaneet kannatuksensa 23 prosenttiin. Pääministeripuolue SDP on radikaalisti menettänyt kannatustaan, mikä on historiallista. Mikäli muistan oikein, pääministeripuolue on yleensä vaalien jälkeen puoli vuotta nostanut kannatustaan. Nyt SDP:n kannatus oli tippunut kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kuukausi vaalien jälkeen. Jopa Työministeriön tiedonannoista voi päätellä, että työllisyys ei voi nousta 75 prosenttiin tällä vaalikaudella, jollei nopeisiin toimenpiteisiin ryhdytä (jos sittenkään). Työllisyys parani kevään 72,5 prosentista 72,8 prosenttiin, mutta nykyhallitus ei ole lakeja saanut vielä voimaan, joten heidän päätöksensä tai päättämättömyytensä ei luvuissa vielä näy.

POLIITTISESSA kulttuurissa on huonona puolena se, että äänestäjän muisti on lyhyt ja järki vähäinen. Asiaa vaikeuttaa myös valeuutiset (Trump ja Englannin Konservatiivit), jotka voivat huuhaata jakamalla saada suuriakin vaalivoittoja. Toivottavasti maailman suurin rauhanliike EU jaksaa näiden kahden puristuksessa.

RAIMO TUORINIEMI
Kirjoittaja on
kiuruvetinen yrittäjä ja
jalkapalloaktiivi