Mistä tietää, että matematiikka on ylivoimaisesti paras loogisen ajattelun ja luovuuden opettaja? Otsikon kysymystä olen joutunut selittelemään, koska matematiikkaa näkyy niukasti mediassa, vaikka kaikki tässä yhteiskunnassa pyörii matematiikan ympärillä…
Hei! Haluatko lukea koko uutisen?
Tämä uutinen on vain tilaajille. Luo tunnukset, niin pääset aloittamaan edullisen kokeilujakson. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.
Tämä uutinen on vain tilaajille. Luo tunnukset, niin pääset aloittamaan edullisen kokeilujakson. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.
Menneessä elämässäni yliopisto-opettajana sain tutustua matematiikan sovelluksiin ja kirjoitin ajatuksiani siltä pohjalta. Nykyään – matematiikan ansiosta – tieto on jokaisen ulottuvilla. Kysyin Google-haulla: Mitä sovelluksia matematiikalla on? Sain vastauksen:
”Matematiikka on kaiken modernin teknologian, tieteen ja yhteiskunnan toiminnan perusta. Sen sovellukset voidaan jakaa karkeasti seuraaviin arkisiin ja ammatillisiin osa-alueisiin:
Tietotekniikka ja tekoäly: Algoritmit, kryptografia (tiedon salaus ja verkkoturvallisuus) sekä koneoppiminen perustuvat lineaarialgebraan, diskreettiin matematiikkaan ja todennäköisyyslaskentaan.
Luonnontieteet ja lääketiede: Fysiikka, kemia ja biologia käyttävät matemaattisia malleja (differentiaaliyhtälöitä) ilmiöiden selittämiseen, lääkeaineiden kehittämiseen ja esimerkiksi sädehoidon suunnitteluun.
Taloustiede ja rahoitus: Tilastotiede, optimointi ja riskienhallinta mahdollistavat pörssikaupankäynnin, vakuutusmatematiikan, talousennusteiden ja logistiikan suunnittelun.
Tekniikka ja rakentaminen: Geometria ja trigonometria ovat välttämättömiä arkkitehtuurissa, rakennustekniikassa, robotiikassa sekä ilmailu- ja autoteollisuudessa.
Arkipäivän teknologia: Älypuhelimien paikannus (GPS), digitaalinen kuvankäsittely, suoratoistopalveluiden suositusalgoritmit ja jopa pankkikorttien sirut hyötyvät kehittyneestä matematiikasta.
Opiskelu- ja laskusovelluksia:
Mikäli etsit ohjelmistoja matematiikan opiskeluun tai ratkaisemiseen, arjessa ja kouluissa käytetään yleisesti seuraavia sovelluksia:
GeoGebra: Monipuolinen ja ilmainen ohjelmisto geometrian, algebran ja laskennan opiskeluun, joka toimii myös ylioppilaskokeessa GeoGebra Math Apps Bundle.
Microsoft Math Solver / Photomath: Älypuhelinsovelluksia, jotka ratkaisevat matemaattisia yhtälöitä kameran kuvan perusteella ja näyttävät välivaiheet.
WolframAlpha: Tehokas laskentamoottori, joka ratkaisee vaativampiakin matemaattisia ja tieteellisiä ongelmia.
L’Math & Läksyvihko: Suomessa lukioissa ja peruskouluissa laajalti käytössä olevia apuvälineitä matemaattisten tekstien ja kaavojen kirjoittamiseen Matikkaohjelmistot – Peda.net.
Haluatko tietää, miten matematiikkaa sovelletaan johonkin tiettyyn alaan, kuten peliohjelmointiin, kryptografiaan tai tietojenkäsittelytieteeseen? Kerro tarkemmin, niin voin kertoa aiheesta lisää!”
Olisi hienoa, jos lehdissä heräisi keskustelua aiheesta, miksi matematiikka on entistä tärkeämpää kulttuuria nyt tekoälyn aikana. Olen tilannut monia sanomalehtiä juuri siksi, että saisin kerrotuksi matematiikan merkityksestä muullekin kulttuurille.
HS (kallis lehti) on ollut kaikista nihkein julkaisemaan kirjoituksiani. Viimeksi lehti julkaisi kirjoitukseni vuonna 2010, kun aiheeni oli ”Matematiikkakin on kulttuuria”. Suren ihailemani matemaatikon ja kulttuurivaikuttajan, prof. Osmo Pekosen varhaista kuolemaa. Valitettavasti hänkään ei pystynyt estämään matematiikan osaamisen alasajoa.
J.P. Laitisen kolumni ”Tekoäly on mutanttikäärme, joka imee aivomme tyhjiin” (HS 14.6.2026) sekä Henna Hietaisen kolumni ”Kulttuurin ja yrityksien yhteistyö vaatii
molemminpuolista luottamusta” (SS 14.6.2026) innostivat kommentoimaan. Helsingin Sanomat yllätti ja julkaisi kommenttini:
”Olisipa hienoa, jos media heräisi huolestumaan myös siitä, mitä tekoäly tekee kaiken perustalle, matematiikalle. Oppimistulokset ovat romahtaneet viimeisen 15 vuoden aikana ”digiuskovaisten” (opetusministeri Krista Kiurun käyttämä sana) ideoiden vallatessa koulumaailman. Äidinkielen ja matematiikan taidot ovat perusta kaikelle muulle oppimiselle.
Matematiikka on ala, jolla työpaikat lisääntyvät jatkossakin, mutta osaajat uhkaavat loppua. Nyt tarvittaisiin kulttuurivaikuttajia matematiikan puolestapuhujiksi sekä äidinkielen ja matemaattisten aineiden opettajien yhteistyötä. Äidinkielen tunneilla voisi lukea myös matemaattista kirjallisuutta ja kirjoituttaa aiheesta aineita.
YLE verovaroilla kustannettuna olisi oikea taho, jolta pitäisi vaatia matemaattisen kulttuurin esittelyä. Lehdissä on päivittäiset kulttuuri- ja urheilusivut, mutta niissä matematiikka on piilossa. Matematiikkapalstoja, joihin me tavalliset tallukatkin saisimme kirjoittaa, olen toivonut, mutta vielä ei ole löytynyt lehteä, joka sellaisen järjestäisi.
Matematiikka koetaan hävettäväksi oppiaineeksi. Matematiikkaa ei ymmärretä kulttuuriksi. Saan jopa aikuisilta viestejä, joissa arvellaan sisarusteni häpeävän kirjoitteluani. Ainakin koululaisille voisi antaa mahdollisuuden kirjoittaa nimimerkillä.
Kuulin abiturientista, joka halusi kirjoittaa lehteen aiheesta ”ai, miksikö matematiikka”, mutta halusi kirjoittaa nimimerkillä, koska pelkäsi kiusaamista. Lehti ei hyväksynyt kirjoitusta. Tiesin, että Iisalmen Sanomat hyväksyy myös nimimerkillä kirjoittamisen. Hieno kirjoitus on luettavissa sieltä, ja kun ei ole maksumuurin takana, se on luettu myös Facebookissa.
Yritän kirjoitella lehtiin. Se on hyvää aivojumppaa, kun joutuu miettimään sanoja, mutta harva lehti hyväksyy kirjoituksiani.
Henna Hietaisen kolumnissa ”Kulttuurin ja yrityksien yhteistyö vaatii
molemminpuolista luottamusta” vaaditaan lisää yritystukea kulttuurille. (Savon sanomat 14.6.). Ymmärretäänkö, että raha kasvaa osaamisesta?