Blogi (muokattu 20.1.2021) Kiuruvesilehti

Tuhkasta noussut

Tuhkasta noussut

Kirjoitukseni on paljolti lehden sille lukijakunnalle, jolla Kiuruvesi kotiseutuna on lähinnä muistoina. Lämpiminä palasina eletyistä vuosikymmenistä. Rakkaista kumminkin. Tässä yksi sellainen.
Kiuruveden kotiseutumuseo tuhoutui tulipalossa 14. huhtikuuta 1973. Silloin Kiuruvedellä suorastaan itkettiin. Kuin tuhkasta noussut, uusi museoalue rakennuksineen ponnahti väkevän kotiseuturakkauden ja kunnan ripeän toiminnan vuoksi jo vuonna 1980. Kiuruvetisyyden tyyssijaksi.

Ensimmäinen kotiseutujuhla entisille, nykyisille ja kesävieraille, Museo-Paavon nimellä tunnettuna, järjestettiin Kiuruvesi-päivien toritapahtuman jatkeeksi uuden museoalueen pihapiirissä. Pihkantuoksuisten kattopärepalojen lisätessä tunnelmaa lähinurmikolla. Oltiin onnellisia ja kunnalle kiitollisia.
Ensimmäisenä juhlapuhujana oli opettaja Leena Lappalainen Turusta. Puheen sanomana Museo-Paavo ja kotiseututyö. Seuraavana vuonna juhlapuheen piti yli-insinööri Lauri Kärkkäinen Helsingistä aiheellaan Kotiseutu entisten ja nykyisten kiuruvetisten yhdistäjänä. Sitten vuonna 1982 puhui professori Raimo Väyrynen Helsingistä. Professori käsitteli Kiuruvettä yhteiskunnan muutoksissa.
Ennen ensimmäistä, vuonna 1980 järjestettyä kotiseutujuhlaa, Syvänsalmen isäntä Pauli Ruotsalainen toi museon pihapiirin kartanolle Rytkynniemestä tulen muotoileman ja kovertaman männyn juurakkoisen rungon. Vertauskuvaksi siitä, että tuhkasta on noussut entistä ehompi kiuruvetinen pihapiiri.

Muistelullani haluan kunnioittaa ystäväni Pauli Ruotsalaisen innokasta kotiseututyötä. Pauli oli myös ahkera kotiseutujuhlissa kulkija. Viimeisenä vuotenaan tuli taksilla tervehtimään ystäviään. Parhaimpiinsa, oikein solmion kanssa pukeutuneena.
Vain harva taitaa tietää sen, että ilman Pauli Ruotsalaista Kiuruveden kellotapuli olisi kellotta vieläkin. Kellotapuli edustaa Kiuruveden vanhinta rakennuskantaa, todennäköisesti rakennettu jo ensimmäisen kirkon aikana 1763-1852. Kellotapuli jäi pois alkuperäisestä käytöstään kun nykyinen kirkko valmistui ja kellot siirrettiin sen torniin heinäkuussa 1940.

Pauli Ruotsalaisen aloitteesta käynnistettiin keräys kesällä 1997 kellon ostorahojen hankkimiseksi. Keräyksellä saatiin 10 000 markkaa. Kun sitten Osuuspankki tuli avuksi ja Pauli Ruotsalainen – ja joku toinenkin – pani lisäksi omat rahansa likoon, niin 20 000 markkaa maksava kello saatiin ostetuksi Raahen Valusta.
Kello painaa 140 kiloa ja on kaksikielinen. Seurakunta laittoi kellon paikoilleen tapulin torniin ja juhlallinen luovutus-, vastaanotto- ja vihkimistilaisuus järjestettiin itsenäisyyspäivänä 1998.
On ajateltu, että kelloa voitaisiin soittaa kesähautajaisissa. Niinpä kellon kaunis ääni saatteli matkaan myös Pauli Ruotsalaisen.

LAURI WINBERG
kotiseutuneuvos