Blogi (muokattu 20.1.2021) Kiuruvesilehti

Tatu ja Tatun ”lapset”

KOULUNEUVOS, rehtori, pappi ja kansanedustaja Tatu Malmivaara merkitsi Kiuruvedelle paljon. Monet myös sanovat: "Tatu oli aseveli, Tatu oli opettajani, työtoverini. Tatu kastoi minut, oli rippi-isäni, vihki meidät ja kastoi lapsemmekin."
Näin aikoinaan oli ja monen muistoissa vieläkin. Mutta miksi Tatu Malmivaara jätti kappalaisen viran ja ryhtyi tenttimään rehtoriksi? Sitäpä osattiin kysellä aikanaan Kiuruvedellä. Siihen paljon vuosikymmeniä myöhemmin rovasti Viljo Porkolalla oli vakuuttava vastaus.
"Malmbergit ovat aina olleet parempia opettajina kuin pappeina."
Mutta mistä lähteestä Porkolan tieto oli lähtöisin, että uskalsi laukoa mielipiteensä noin vahvana? Kuulema oli itse piispa Väinö Malmivaaran hänelle uskoma toteamus. Koulu kun on valikoimattomien rakkauden paikka.

TATU Malmivaara syntyi 29.4.1908 Lapualla Karhumäen kristillisellä kansanopistolla, joka muuten oli ensimmäinen herännäisopisto, ja kuoli Helsingissä 8.2.1987.
Sotiin Tatu osallistui alusta loppuun. Talvisotaan mies lähti luutnanttina ja palasi saksalaisia ajamasta majurina. Välirauhan aikana hän oli siviilissä toukokuusta 1940 kesäkuuhun 1941 ja kotiutui lopullisesti marraskuussa 1944.
Tatu Malmivaara vihittiin papiksi 1933, työskenteli Portaanpään kristillisen kansanopiston opettajana 1933-45, oli Kiuruveden ylimääräisenä pappina 1935-36 ja pitäjänapulaisena 1945-55.
Se, että Tatusta rupesi vähitellen kuoriutumaan Kiuruveden yhteiskoulun rehtori, selviää hänen muistiinpanoistaan. Muistiinpanonsa Malmivaara kirjoitti päivittäin kalenteriinsa ollessaan kansanedustajana.

20.2.1947 Ilmoittauduin tänään auskultantiksi Norssiin. Mukava on olla taas koulussakin.
23.3. Ensimmäinen harjoitustunti Norssissa. Meni kohtalaisesti.
17.9. Aloitin eilen auskultoimisen. Visaiseltahan se aluksi tuntuu, mutta läpi on se nyt vietävä.
15.3.1948 Näytteet klo 9-11. Läsnä Holmström, Tammisto, Vinqvist ja Lehmuskoski. En ollut ollenkaan hermostunut. Sain yllättävän hyvän numeron, 9.
8.4. Minulla aamuhartauspuhe klo 6.45. Outoa oli puhua mikrofoniin.
11.8. Minusta aikovat tehdä rehtorin Kiuruveden yhteiskouluun. Mitähän siitäkin tulee? Seurat Toiviaiskylällä Kivelässä. Olin polkupyörällä siellä.
16.8. Yhteiskoulun johtokunnan kokous meillä. Päätettiin siirtyä kunnallisen keskikoulun puuhaamiseen.

TATU oli tunnettua Malmivaarojen sukua suoraan alenevassa polvessa. Ensin oli Niilo-Kustaa Malmberg, sitten Wilhelmi Malmivaara, Väinö Rafael Malmivaara ja lopulta Tatu Malmivaara.
Malmivaarat ovat olleet virsirunoilijoita. Erityisesti piispa Väinö Rafael Malmivaaran Siionin virsi 200 on veisuuttanut herännäiskansaa. Ketäpä ei puhuttelisi virren sanat "Jeesus auta lapsiani siunaten ja varjellen. Pyhä muisto kodistani, piirrä pohjaan sydänten".

JA vaikka Tatu tähtäsi tekevänsä itsensä päätoimiseksi koulumieheksi, hän oli samalla voimakkaasti mukana seurakuntaelämässä. Sitä kuvannee parhaiten tykätyn pappismiehen muistikirjamerkintä päivämäärältä 30.12.1947 "Anja lähti tänään Joensuuhun isänsä äidin hautajaisiin. Outoa on olla kotona ilman Anjaa. Kastoin tänä vuonna 105 lasta. Kiuruveden väkiluku nyt 14 867. Laupiaasti on Jumala auttanut tämänkin vuoden."

KIURUVEDEN oppikoulun rehtoriksi tultuaan alkoi koulun voimakas kehittäminen. Ainakin 16 vuotta vireillä ollut oman koulutalon rakentaminen toteutui 1950. Koulua laajennettiin monessa vaiheessa ja yksityisen oppikoulun saaminen valtion omistukseen tapahtui 1958.
Kouluneuvos Tatu Malmivaara jäi eläkkeelle yhteislyseon rehtorin virasta 1971. Malmivaara antoi kaikkensa omalle koululleen, niin että koulua aikanaan kutsuttiin ei Kiuruveden vaan Tatun kouluksi. Hänen taitonsa huomioitiin myös Helsingissä, sillä usein kouluhallitus kutsui Malmivaaran tarkastamaan muita oppikouluja.

LUKIESSANI Tatun muistiinpanoja, hänen tunteikkaista sanoistaan jäivät puhuttelevina mieleeni sellaiset sanat ja toteamukset kuin "tavattoman, kiintyneitä, virkistävää, ahdistus, nöyrä, voimallinen, suuri pettymys, sisäinen levottomuus, sydän riemuitsi" jne.
"Tatun koulun" ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat 1953. Oheinen ylioppilaskuva vuodelta 1954 kertoo iloisesta kahvihetkestä, johon kuitenkaan kaikki lakkinsa tienanneet eivät ole ehtineet mukaan. Valitsin kuvan siksi, kun siinä on mukana kansakouluaikainen pulpettiparini Poskimäen Maija. Maija Jaale täytti luokkansa nuorimpana 80 tämän kuun alkupäivinä. Muita rapakkojokisia ylioppilaiksi valmistuneita kahvittelukuvassa ovat Juurikan Raimo ja Rakkineen Martti.

Kotiseutuneuvos
Lauri Winberg