KARHUNKAATOPORUKALLA oli maanantaina aihetta juhlaan, kun noin 100-kiloinen uroskarhu kaatui Huttulassa kello kymmenen kieppeillä Lampelan seudun metsästysseuran alueella. Karhun ampui Jarmo Sisso Koivujärveltä. Kyse oli niin sanotusta hunajakarhusta, joka on häiriköinyt Eero ja Mauri Piipon mehiläispesiä Remeskylässä ja Turhalassa.Karhun kaatamiseen riitti yksi laukaus 20 metrin päästä. Sisson mukaan karhun loppu oli siisti ja kivuton.
– Sydämen tykytys ei noussut, se oli vain nautinnon hetki. Elämässä on huonoja päiviä, tämä oli hyvä päivä, kuvaili Sisso Remeskylän Korvenkävijöiden metsästysmajalla, jossa karhu nyljettiin heti aamupäivällä. Sisso saa 4-vuotiaasta karhusta taljan, siitinluu menee Lampelan seudun erämiehille ja metsästysporukka myy lihat eteenpäin ja pitää peijaiset.Karhunlihalle oli heti maanantaina kysyntää.
KOIVUJÄRVINEN Jarmo Sisso oli maanantaina onnellinen mies.
– Paljon olen ampunut elämäni aikana eläimiä, mutta yksi puuttui – karhu. Päätin kesällä, että nyt kaadan sen lupakarhun. Tänä aamuna oli pakko päästä metsälle ja osuma tuli, kertoili Sisso ylpeänä kaatamansa uroskarhun vierellä Remeskylän Korvenkävijöiden majalla.
Sisso kutsui heti koko metsästysporukan illaksi kotiinsa Marja-ahoon saunomaan ja juhlistamaan elokuun 20. päivänä alkanutta metsästyksen komeaa päätöstä. Karhunkaatolupa olisi ollut voimassa vielä lokakuun loppuun saakka.
– Eiköhän työt ole tältä päivältä tehty, pistetään sauna lämpiämään, ilmoitti Sisso.
Metsästyksenjohtaja Osmo Tikka tuumasi, että perinteiden mukaan kaatajan selän ovat metsästyskaverit pesseet, mutta miten käynee nyt, kun metsästysporukassa oli viitisenkymmentä miestä. Tikan oma selkä pestiin vuonna 2001, kun hän kaatoi 230-kiloisen uroskarhun. Sitä ennen Kiuruvedellä oli kaatunut karhu 100 vuotta sitten.
Jarmo Sisson suvussa on perinteitä karhunkaadossa, hänen ukkinsa, Aleksi Sisso, tappoi suuren uroskarhun aikanaan Karjalassa.
– Ukki sai apteekkarilta karhun siitinluuta vastaan 4 litraa pirtua.
Sisso kertoi, että karhun kaataminen kävi vaivattomasti, karhun liikkeistä tuli havainto miesketjulta noin puolta tuntia ennen kaatoa. Sitten rupesi koiran haukkuminen kuulumaan ja karhu kääntyi ”makoisasti” Sisson eteen.
– Ei sen parempi holli olisi voinut olla, tuli näköhavainto ja osasin olla valmiina.
HAASTEELLISTA nyt kaadetun karhun jahdissa oli se, että aseen tähtäimeen piti saada nimenomaan hunajakarhu. Karhu, joka oli aiheuttanut häiriöitä Eero Piipon mehiläistarhalla Remeskylässä ja Mauri Piipon mehiläistarhalla Turhalassa kahtena vuonna. Viime vuonna karhua ei saatu kaadettua, vaikka sen kaatoon myönnettiin poikkeuslupa.
– Heikki Heikinmaan (toinen metsästyksenjohtaja) kanssa on soiteltu eräänkin kerran, että on saatu karhu paikallistettua, ettei ammuta väärään karhua. Parikymmentä muuta karhua kyllä olisi ollut, mutta tämä yksi piti valikoida. Siinä meni pari viikkoa, että selvisi, missä se liikkuu. Viime viikolla saimme selville hunajakarhun reviirialueet, minkä jälkeen olikin vain ajan kysymys, milloin kaato tulee, kertaili Tikka.
Tikan mukaan uroskarhu tiesi, että sitä jahdataan ja se liikkui yöllä jopa 20 kilometriä.
– Karhun aivot ovat pitkälle kuin ihmisellä, kyllä se tajuaa pakoilla.
Heikinmaa ja Tikka kiittelevät mehiläistarhuri Eero Piippoa, joka kävi jahdin aikana monta kertaa päivässä tarkastamassa, onko mehiläispesillä liikettä.
– Joten kyllä tämä meni nyt nappiin. Karhulta oli poistunut pelko ihmisestä, sillä se oli jo tarhuria vastaan hyökkäillyt. Oli kova paine ampua se, sillä ihmishenkeä ei rahassa mitata. Suuri kiitos myös Pielaveden ja Pyhäjärven miehille, jotka ovat jaksaneet tulla viiden jälkeen jahtiin. Myös lupa-alue oli nyt kattava, miehet totesivat.
– Jos hunajakarhua ei olisi nyt saatu kaadetuksi, olisi tulevana viikonloppuna ryhdytty jahtaamaan Pattosuon paalikarhua, jatkoi Tikka.
Karhunkaatolupa-alue oli nyt laaja, kaikkiaan 190 000 hehtaaria, viime vuonna lupa-alue oli 100 000 hehtaarille. Tänä vuonna lupa-alueena on noin puolet Pyhäjärvestä, Pielaveden pohjoisosa ja Kiuruvesi.
Tällä alueella on Tikan mukaan tehty vuoden aikana 136 karhuhavaintoa ja karhu on tehnyt 8 pihakäyntiä. Alueella kolmella naaraalla on pennut.
– Karhukanta on nousussa, sillä niille riittää hirviä syötäväksi, Tikka tietää.
Heikki Heikinmaa ei ihmettelisi, jos seuraava karhu olisi jo mehiläispesillä. Näin on käynyt Keski-Suomessa. Kun yksi otetaan hengiltä, tulee toinen tilalle.
– Pattosuolla karhut ovat hajottaneet jo monta sataa rehupaalia, siellä on ainakin viisi karhua havaittu, ensi vuodelle haemme kahden karhun kaatolupaa, joista toinen keskitetään Pattosuolle, Tikka ja Heikinmaa lupaavat.
Myös Koivujärvellä liikkuu Sisson mukaan häirikkökarhu.
– Siitä on viikoittain näköhavaintoja, karhun näkee nykyisin helpommin kuin hirven.
Maanantaina kaadettu karhu ammuttiin niin sanotulla kannanhoidollisella poikkeusluvalla. Karhunkaatoluvan myöntää Suomen riistakeskus. Kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnettiin maakuntien tiheimmille karhualueille, joilta on pidemmän aikaa kirjautunut pentuehavaintoja ja karhun aiheuttamia vahinkoja.
Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan Pohjois-Savossa on tänä vuonna yli vuoden ikäisiä karhuja ennen metsästyskautta 130–150 yksilöä, kun viime vuonna niiden määräksi arvioitiin 60–70 ja vuonna 2015 vain 25–35.
