Uutiset (muokattu 20.1. 18:05) Jaana Selander

Martti Tikkaselle Riistakeskuksen kultainen ansiomerkki

TOIVIAISKYLÄSTÄ kotoisin oleva Martti Tikkanen on palkittu Riistakeskuksen kultaisella ansiomerkillä. Perusteluna on kestävän riistatalouden edistämiseksi tehty ansiokas työ. Tikkanen on kulkenut metsällä 15-vuotiaasta lähtien, hän on toiminut Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa sekä yhdistyksen puheenjohtajana sekä Toiviaiskylän erämiesten johtotehtävissä kolmisenkymmentä vuotta.
– Nyt olen tuumannut, että saavat nuoremmat ryhtyä tekemään näitä hommia.
Tikkaselle metsästyksessä tärkeintä on luonnossa liikkuminen ja eri vuodenaikojen seuraaminen. – Kun riistapeltoa keväällä rakentaa, ympäriltä kuuluu monenlaista sirkutusta, kun linnut rakentavat pesiään, kuvailee Tikkanen.

TIKKANEN aloitti metsästyksen vanhalla haulikolla isänsä mukana.
– Melko pian piti opetella metsästämään ihan itse. Jos saalis karkasi, osasi olla seuraavalla kerralla viisaampi.
Alkuun Martti Tikkanen jahtasi lintuja: pyitä, teeriä, metsoja ja koppeloita. Jäniksiä ja hirviä ei ollut, ne lisääntyivät avohakkuiden myötä. Nykyisin lintukantaa verottavat minkit, näädät ja supikoirat, jotka ovat mahdottomia rosvoamaan lintujen pesiä.
– Minkki voi kerätä telkän pöntön puolilleen munia jemmaan, tietää Martti Tikkanen kertoa.

METSÄSTÄJÄURANSA aikana Martti Tikkanen on kaatanut toistakymmentä hirveä, kahdet komeat sarvet on nostettu esille Tikkasten olohuoneen seinällä. Tikkanen liittyi Toiviaiskylän erämiesten hirviporukkaan vuonna 1984.
– Viime syksynä en ollut mukana hirvimetsällä, sillä liha ei enää houkuttele. Pakastimessa on niin paljon hirvenlihaa, että vasta nyt saatiin syödyksi toissasyksyiset lihat. Olin vävyn mukana pienessä hirviporukassa Riistajärvellä.
Tikkanen on pannut merkille, että hirvikanta on Kiuruvedellä tippunut. Hirvikantaa verottavat sudet ja karhut. Kiuruvedellä ei ole susia, ne ovat siirtyneet Vieremän puolelle, jossa on kaksi laumaa. Toisessa laumassa on kaksi sutta ja toisessa kuusi sutta.
Tikkasen arvion mukaan yksi lauma syö viikossa hirven, myös koirat kelpaavat sudelle. Karhu puolestaan voi pistellä poskeensa yhden hirven muutamaan päivään tai toistakymmentä vasaa pariin viikkoon.
– Karhu heittäytyy lokakuussa puunjuurelle pötköttämään ja kun se huhtikuun lopussa heräilee, on sillä nälkä. Marjoja ei ole, joten se lähtee saalistamaan.
Tikkasen mielestä metsästäjien pitäisi päästä nykyistä nopeammin lopettamaan sellaisia susilaumoja, jotka käyvät koirien kimppuun.
– Siksi koko lauma, koska emä opettaa pennut koirien kimppuun. Kun koira jahtaa jänistä tai on hirvenhaukussa, ei koira pääse mihinkään, kun sen ympäröi koko susilauma.
Kiuruvedellä kaadettiin karhu viime syksynä. Tikkasen mielestä olisi pitänyt poistaa päiviltä myös toinen karhu, joka on häiriköinyt Rytkyn ja Koivujärven suunnalla. Karhu on aiheuttanut vahinkoa paikallisille viljelijöille tuhansien eurojen edestä repimällä pilalle rehupaaleja.
– Ensi syksynä se repii samalla lailla, tuorerehu tuoksuu imelälle ja karhu luulee paalissa olevan jotain makeaa, mutta rehua se ei syö, rikkoo vain muovit ja nousee paalien päälle kävellä vornimaan ja repii pitkän sarjan paaleja.
Martti Tikkanen ei ole itse luonnossa kohdannut karhua, mutta on nähnyt mesikämmenen viiden metrin päässä järjestetyllä matkalla Suomussalmella pari vuotta sitten.
– Koolla oli 16 karhua, niitä sai ihailla kopista käsin.
Martti Tikkanen on ollut anomassa myös ilveslupaa Kiuruvedelle. Tänä vuonna ilves kaatui Sulkavanjärvellä ja Rytkyn välimaastossa ja toinen Ohenmäen lähellä, viime vuonna jahdattiin kolme ilvestä.
– Ilves on sellainen kissaeläin, että se voi tulla vaikka piharappusille istumaan.
Ilveksellä on tarkka kuulo. Passimiehen pitää osata olla hiljaa, sillä ilves kuulee kengänkahinan jopa puolen kilometrin päähän.

METSÄSTÄJIEN määrä on laskenut jo joitain vuosia syrjäseuduilla, sillä miehet lähtevät töiden perässä etelään, ja jos siellä ei ole mahdollista metsästää, harrastus jää.
– Vain innokkaimmat tulevat tänne lomilla metsälle.
Martti Tikkasen hirviporukassa oli parhaillaan parikymmentä miestä, viime aikoina vain viisi, mutta nyt joukkoon on tullut pari uutta kasvoa.
– Nyt voin jäädä porukasta pois hyvillä mielin.
Kiuruvedellä on kolmisenkymmentä metsästysseuraa, eikö metsästysseuroja voisi yhdistää? Tikkasen mukaan yhdistäminen on haasteellista maanomistajien kanssa tehtävien metsästysoikeuteen liittyvien vuokrasopimusten takia. Esimerkiksi Toiviaiskylän erämiehillä yksistään on satakunta vuokrasopimusta.
– Aikanaan maanomistajien kanssa piti vuorkasopimukset uusia määräajoin, nyt ne ovat toistaiseksi voimassa. Se oli monen viikon homma saada allekirjoitukset paperiin.
Uuteen seuraan pitäisi saada satojen maanomistajien luvat ja maanomistajien tavoittaminen ympäri Suomea on haasteellista.

MARTTI TIKKASEN isältään saama metsästysperinne on jatkumassa tyttären pojissa, Eetu ja Antti Härkösessä.
Eetu on suorittanut vaadittavat luvat ja Antti on käynyt jo ”kursseilla”.
– Eetu oli toissa syksynä mukanani hirvimetsällä, mahdollisesti perinne jatkuu, kun on tullut aina välillä kysyttyä Eetulta, että lähdetkö ukin mukaan, Martti Tikkanen kertoo.