Blogi (muokattu 20.1. 18:03) Kiuruvesilehti

Metsästys – hyödyllinen harrastus

METSÄSTYS aiheuttaa parranpärinää ja monenlaista huulenhörinää kansalaisissa. Metsästyksen vastustajat paheksuvat tappamista ja internetin ihmeellisessä maailmassa kehottavat kansalaisia olemaan metsästämättä tai tappamatta eläviä eläimiä. ”Kaupasta saa kuollutta lihaa, miksi siis metsästää ja tappaa eläimiä luonnosta”.

NIINPÄ. Jos kuitenkin pieni sananen näin metsästäjän näkökulmasta sallitaan. Olen metsästänyt ja ampunut tappaakseni eläimiä kohta 50 vuotta. Metsästämisessä kun ei ole muita vaihtoehtoja kuin tappaa se riistaeläin. Emme voi harrastaa joidenkin kalastajaryhmien tyyliä, catch&realese eli pyydä ja päästä -tyyliä. Että ampuisimme ikään kuin huonolla osumalla eläintä ja sen jälkeen elvyttäisimme eläimen ja toivottaisimme pusun jälkeen hyvää matkaa.
Se ei vaan toimi. Ja muutenkin, metsästys on riistakantojen tasapainottamista ja hoitamista. Aivan totta. Metsästyksellä pidetään aisoissa mm. ylisuurta hirvikantaa.

OLENKIN aina sanonut, että hirvi on lautasella paljon parempi kuin auton konepellillä. Siltikin hirvikolareita sattuu Suomen maanteillä melkoisesti, mutta kuinka paljon niitä tapahtuisi, jos metsästäjät eivät pitäisi hirvikantaa kurissa.
Kuitenkin vuositasolla Suomessa ammutaan hirviä 50 000–70 000 kappaleen verran. Tuosta voi jokainen tehdä laskutoimituksia päässään, moniko noista hirvistä mahdollisesti keikkuisi maanteillä ja osuisi autoon. Sanotaanko että osumisprosentti autoon jollakin 50 000 hirven määrällä voisi olla melkoisen iso. Me metsästäjät siis turvaamme myös metsästyksenvastustajien turvallisuutta liikenteessä, ehkä pelastamme jopa heidän henkensä.

MYÖS muiden riistaeläinten metsästys jopa tutkimusten mukaan turvaa eläinten pysyvyyttä ekosysteemissä. Oikeanlainen verotus jokaiselle riistaeläimelle vahvistaa kantaa ja auttaa pitämään yllä luonnonmonimuotoisuutta. Ylisuuri kanta voi lisätä jopa sairauksia ja romahduttaa kannan kokonaan ilman metsästystä. Jopa ihmisiin tarttuvat sairaudet ovat uhkana, mikäli ei riistakantoja pidetä sopivassa mittakaavassa.

KURKISTETAAN kuitenkin hieman erävarusteita, sillä menipä ihminen marja-, sieni- tai riistametsälle, hänen täytyy valita päälleen tilanteeseen sopivat vaatteet ja varusteet.
Mitä vaaditaan toimivalta erävarusteelta?

METSÄSTÄJÄ ja luonnossa liikkuja joutuu monenlaisten säiden armoille. Erävarusteet joutuvat kestämään todella kovaa käyttöä ja kulutusta. Vaatteiden kankaiden täytyy olla vedenpitäviä ja hengittäviä. Materiaali pitää olla myös kulutusta kestävää ja ei ole haitaksi, jos asun kuosi on päällepäin näyttävä. Camoväritykset ovat nykyaikaa jopa cityviidakossa, kun värit ovat etsitty hillityn näyttäviksi.

VAATTEISSA istuvuus eli koot ovat tärkeässä roolissa. Ihmiskehoja on sen tuhat erilaista ja jokaisen kroppaan pitäisi löytää juuri tyköistuvat vaatteet. Käytännössä se vaatii sovittamista tai omien mittojen tarkkaa tietämystä, kun lähtee ostoksille. Joko kivijalkakauppaan tai verkkokauppaan.

KENGÄT ovat samaa sarjaa. Mittataulukon mukaan voidaan mitata jalanpituus ja sitä kaavaa käyttäen etsitään sopiva koko. Tai sitten kivajalkakaupassa sovittaa kenkiä molempiin jalkoihin. Varsin monilla ihmisillä on jalat hieman erikokoiset. Kautta maailman kenkävalmistajien kesken voi kokonumeroissa olla useammankin numeron eroavaisuuksia. Se on aivan normaalia. Älä siis tuijota kokonumeroa, vaan mittaa jalkaterä tai sovita kenkiä jalkaan. Se kertoo paremmin, mikä koko kengästä sopii.

SYKSY lähestyy ja luonnossa liikkujia on monenlaisia. On marjastajia, sienestäjiä, vaeltajia, metsästäjiä, lintubongareita sekä vaikkapa metsureita. Muistetaan noudattaa herrasmiestapoja ja ei roskata luontoa yhtään.

KALA-HARRI MATIKAINEN
kirjailija ja metsästäjä