KESKUSTAN aluetta ollaan tiivistämässä ja täydentämässä. Esimerkiksi vanhan meijerin rantaan on suunnitteilla laadukas asuinalue kaikenikäisille asukkaille. Suunnitelma käy esiin nähtävillä olevasta taajaman osayleiskaavasta.
TAAJAMAN osayleiskaavaluonnoksen lähtökohtana on, ettei uusia asuinalueita kaavoiteta, sillä pientalotonttien kysyntä on vähäistä. Tänä vuonna on haettu omakotitalolle yksi rakennuslupa. Siksi taajaman osayleiskaavan päivityksessä on lähdetty tiivistämään ja täydentämään keskusta-aluetta muun muassa ikäihmisten asumistarpeita lähellä palveluja. Tiivistämisellä ja täydentämisellä on haettu vetovoimaa Kallion alueelle, linja-autoaseman seudulle ja vanhan meijerin alueelle. Muita kiinnostavia asumisvaihtoehtoja tarjoavat uudistettu Kallion alue ja Saviranta.
KALLION alueelle asemakaavamuutos on tehty, sen on kaupunginhallitus vastikään hyväksynyt.
– Kallion alue on 1990-luvulla kaavoitettu pientalo- ja rivitaloalueeksi. Muutoksessa alueelta on poistettu tontteja ja tehty tonteista suurempia, 1 600–1 800 neliötä. Näin ne ovat paremmin rakennettavia, esittelee kaavoittaja Mirja Nuutinen.
Kalliokujalla on vaikka heti rakennettavissa kaksi kaupungin omistamaa tonttia.
– Kaijanlammentietä jatketaan ja rakennetaan kunnallistekniikka, jos kiinnostusta rakentamiseen ilmenee, jatkaa Nuutinen.
Kallion alueelle on merkitty myös paikka paljon puhutulle koirapuistolle, koirapuisto tulee entiselle teollisuustontille, Laitisen linja-autovarikon viereen.
– Koirapuistosuunnitelmasta on kuultu asemakaavan laatimisen yhteydessä laajalti alueen asukkaita ja tontin omistavaa seurakuntaa, eikä yhtään poikkipuolista sanaa ole tullut. Asukkaat ovat päinvastoin kiitelleet, että nyt alue siistiytyy.
LINJA-AUTOASEMAN alueella hyödynnetään olemassa olevaa katuverkkoa ja kunnallistekniikkaa sekä rakentamattomia alueita. Linja-autoaseman alueellakin on tehty asemakaavamuutos, toteutus on enää aloittamista vaille valmis.
– Tarkoitus on tuoda matkakeskuksen liikenne kulkemaan Lähteentielle, jota siirretään. Linja-autoaseman taakse tulevat linja-auto- ja Pali-liikenteen pysäkit ja pysäköintipaikkoja asiakkaille ja liityntäpysäköintiin. Linja-autot pyörähtävät siellä takapihalla, ja kulku Asematielle pyhitetään vain kevyelle liikenteelle turvallisuussyistä.
Kaupunki on ostanut linja-autoaseman laidalla olevan omakotitalotontin, mikä mahdollistaa matkakeskuksen piha-alueen laajentamisen.
Vanhan kirjaston viereen rakennetaan hulevesien viivytysalue, johon rankkasateiden aiheuttamat tulvavedet kerätään ja ohjataan hulevesialueelta edelleen hallitusti etelän suuntaan.
Purettavan vanhan kirjaston paikalle ja Kukkomäentien varteen on varattu tontit kahdelle kerrostalolle lähelle palveluita. Toinen kerrostalo tulee vanhan kirjaston paikalle, vanha kirjasto puretaan pois.
– Matkakeskuksen alueella kaupunkikuva kohenee ja liikenneolot paranevat. Uskomme, että kysyntää tulee olemaan keskustassa olevista asunnoista, jotka ovat lähellä palveluja.
MEIJERIN alueelta puretaan pois vanha meijeri näillä näkymin vuosina 2019 ja 2010 ja tavoitteena on rakentaa rantaan vetovoimainen, ympäristöltään laadukas asuinalue kaikenikäisille.
– Tuo aluehan on Kiuruveden parhaita ranta-alueita kirkkoineen ja satamineen, huomauttaa Nuutinen.
Meijerin alueelle on jatkossa kaavailtu kaksikerroksisia rivi- ja ketjutalotyyppisiä taloja, kerrostalot eivät sovi alueen pienimittakaavaiseen ympäristöön. Alueelle ei tule myöskään omakotitalotontteja omine rantoineen.
Suunnitelmassa on säilytetty vanhoja rakennuksia, kuten makasiini, meijerin toimistorakennus rannassa ja päiväkoti.
Kiurujärven rannassa säilytetään rantapolku, jota pitkin ihmiset voivat liikkua, yhteisen rantasaunankin sinne voisi rakentaa.
Meijerin suunnitelma vaatii asemakaavamuutoksen ja seurakunnan mukana olon, sillä seurakunta omistaa maapohjan.
– Ideana on, että kaupunki luo kaavalliset puitteet, suunnitelman joku jossain vaiheessa toteuttaa, mutta se voi viedä vuosia.
SAVIRANNAN alueelle on kaavoitettu viisi etelään päin avautuvaa asuintonttia kylämiljöössä rannan tuntumassa. Kunkin tontin pinta-ala on noin 5000 neliötä. Kaupunki osti Savirannan alueelta peltoalueen, joten nyt kaikki alueen rakentamattomat tontit ovat kaupungin omistuksessa.
– Meillä on nyt heti valmius lähteä toteuttamaan tien ja kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamista, mikäli kysyntää on riittävästi. Meillä on sellainen käsitys, että nämä tontit ovat juuri sellaisia, mitä ihmiset haluavat, maanmittausinsinööri Ville Kamaja lisää.
Savirannan tontit eivät ole järvenrantatontteja, järven rantaan on suunnitteilla rantaraitti kevyelle liikenteelle taajamasta Hingunniementielle. Yhtenäinen rantaraitti taajamasta Hingunniementielle on iso projekti, joten sen suunnitteluun ja toteutukseen menee varmasti aikaa.
