Uutiset (muokattu 20.1. 18:05) Jaana Selander

Kiuruvetiset kipeitä kaikilla mittareilla

KIURUVETISET ovat kipeitä kaikilla Kelan sairastavuusindekseillä mitattuna verrattuna Ylä-Savon Sote-kuntayhtymän muiden kuntien asukkaisiin. Olemme kärjessä mielenterveys-, sepelvaltimotauti-, syöpätauti-, aivoverisuonisairaus, tuki- ja liikuntaelinten- sekä tapahtuturmatilastoissa.
Vain dementiaindeksi on Kiuruvedellä pienin ja sekin johtuu Ylä-Savon Sote -yhtymähallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu Sisko Toivasen (kesk) mukaan todennäköisesti muiden kuntien muistihoitaja- ja geriatriapalvelujen paremmuudesta.
– Tämä aiheuttaa sen, että Kiuruvedellä on runsaasti raskaan kotihoidon ja ylipäänsä terveyspalvelujen tarvetta.

KIURUVEDEN kaupunginvaltuusto hyväksyi Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän palvelusopimuksen keskiviikkona. Kiuruveden maksuosuus kuntayhtymälle on ensi vuonna noin 24,6 miljoonaa euroa ja erikoissairaanhoidon 8,6 miljoonaa euroa, yhteensä 33, 3 miljoonaa euroa, kasvua yhteensä noin 1,5 prosenttia vuodesta 2018.
Palvelusopimus pitää sisällään muun muassa osasto Nivan 11 lyhytaikaista vuodepaikkaa. Päiväkeskus Pysäkin toiminta jatkuu, kun asumisen tukipavelujen tuottaminen siirtyy Kiuruveden Urheilijoille.
Kotihoitoa vahvistetaan kolmella hoitajalla, kuntouttavilla arviointijaksoilla ja tehostetulla kotihoidolla, varhaista perhesosiaalityötä vahvistetaan kokoaikaisella sosiaalityöntekijällä, tsempparin työ saa niin ikään jatkoa.

KAUPUNGINJOHTAJA Jarmo Muiniekka Muiniekka muistutti myös valinnanvapauskokeilun ja nimenomaan Kiuruvedellä Kunnanlääkäreiden toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta, vaikka se ei suoraan liitykään palvelusopimukseen.
Muiniekka valotti, että valinnanvapauskokeilu on sidottu sote- ja maakuntauudistukseen, joten valinnanvapauden jatkuvuus on epävarmaa, sillä eduskunta ei ole tehnyt sote- ja maakuntauudistuksesta päätöksiä. Valinnavapauskokeilu jatkuu nykyisellä reunaehdoilla vain elokuun loppuun saakka.
– Nyt on tärkeää, että kuntayhtymän hallitus valmistelee valinnanvapaudelle jatkon heti vuodenvaihteen jälkeen, että Kunnanlääkärin palveluntuottajaksi valinneiden asiakkuus turvataan, jos maakuntauudistus ei toteudu. Jos maakuntauudistus lähtee toteutumaan, silloin valinnanvapauskokeilu muuttuu pilotiksi, sanoi Muiniekka.
Sisko Toivanen huomautti, että valinnanvapauskokeilun kapitaatiokorvaus (21,90 euroa/vaihtaja/kuukausi) on tietenkin palveluntuottajalle hyvä juttu, mutta se pienentää soten omia voimavaroja, varsinkin, jos korvaus jatkuu, mutta valtion lisärahoitus sille puuttuu.
Toivanen kertoi, ettei Kysilta tule kunnille lisälaskua. Sen sijaan soten oma toiminta ylittyy. Muun muassa sen takia, että yksityisen hoitamat leikkaukset hoidetaan Iisalmen sairaalan sijaan Kajaanissa, samoin kuin leikkausten jälkeinen osastohoito, vaikka se olisi mahdollista Iisalmessa.
– Kiuruvesi on myös raskaan kotihoidon aluetta. Kaksi hoitajaa käy viisi kertaa vuorokaudessa hoidettavan kotona pesemässä, hoitamassa, lääkitsemässä, pukemassa, kääntelemässä. Se on kallista hoitoa, mutta välttämätöntä, koska osastopaikkaa, minne voisi päästä pidemmäksi aikaa, ei yleensä ole. Ja raskaan hoidon asiakkaita on koko ajan enemmän.
Myös lastensuojelumenot ovat lähteneet kovaan nousuun. Poliisin ja soten yhteisellä Ankkuri-toiminalla pyritään varhaiseen puuttumiseen.
– Tästä kaikesta voi vetää johtopäätöksen, että meillä olisi selkeästi tarvetta kevyen palvelun asuintaloille ja että kotihoito toimii tällä hetkellä kestämisensä ylärajoilla. Tulevaisuudessa pitää varautua siihen, että ihmiset eivät enää pärjää kotonaan vahvasti tuettunakaan tai eläminen ei enää ole ihmisarvoista, Toivanen sanoi.

KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi vuoden 2019 talousarvion sellaisenaan. Talousarvio on 0,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Valtionosuuksia Kiuruvesi menettää noin miljoona euroa edelliseen vuoteen verrattuna, myös verotuloarviota jouduttiin pienentämään aivan budjetin laadinnan loppusuoralla 0,4 miljoonalla eurolla.

ALIJÄÄMÄISEEN budjettiin vaikuttivat myös henkilöstömenojen kasvu 0,5 miljoonalla eurolla ja Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän menot. Myös kaupungin tytäryhtiötä, Yrityskiinteistöt Oy:tä, varaudutaan avustamaan 0,5 miljoonalla eurolla.
– Työllisyyden parannuttua myös varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä on kasvanut. Lisää resurssia tarvitaan noin 200 000 euroa tähän vuoteen verrattuna, Muiniekka esitteli.
Kaupungin toimintamenot ovat 58,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua kuluvaan vuoteen on 2,2 prosenttia.
Kaupunki investoi tulevana vuonna noin kolmella miljoonalla eurolla. Koska vuosikate on 2,8 miljoonaa euroa, jää investointien rahoitukseen katettavaa sijoitusvarojen tuotolla noin 0,2 miljoonaa euroa.
Suurin investointi on palvelukeskus Virranrannan sisätilojen peruskorjaus (0,8 milj. euroa). Peruskorjaus jatkuu vuoteen 2020 saakka. Investointisuunnitelmassa on varauduttu tulevina vuosina jätevedenpuhdistamon kakkosvaiheen peruskorjaukseen, jota lupaehdot edellyttävät. Vuosien 2020- 2021 aikana puhdistamoa peruskorjaukseen on varattu 2,9 miljoonaa euroa.